sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Joulukuusen hakumatkalla löytyi aarre!

Tänä vuonna kotimme pääjoulupuun virkaa hoitelee mänty! (Eikä edes ensimmäistä kertaa. Mänty on loistanut juhlapuuna jo vuosia sitten ensimmäistä kertaa, mutta on meillä tosin nyt myös kolme pientä aitoa kuusta).

Tässä pientä kertausta takavuosilta...

- Vuosia sitten joulukuusenhakumatkalla törmäsimme metsässä metsurin jättämään puukiekkoon (halkaisijaltaan n. 25 cm - korkeus 6 cm). Se näytti hieman karulta...moottorisahan rouheasti jyrsimät raidat ja kaikki, mutta siitä erottui selvästi muoto - sydän.

Kiekko poimittiin mukaan. Kotona oli edessä hiomista, hiomista ja hiomista...kunnes lopulta sileä pinta alkoi tuntua sormissa (pohjaan annettiin jäädä merkkejä löytökunnosta = moottorisahan jälkiä). Kiekosta tuli liki täydellinen. Päältä sileä ja alta rouhea. Sydän.

Tämä sydän innoitti keräämään kotikuusesta käpyjä ja siemeniä.

- Onnistuisiko uuden kuusen kasvatus siemenestä?
- Minne kuusen siementen tulisi laskeutua, jotta niistä kasvaisi isoja puita?

Hienoa kuulemaani tarinaa muokkailin näin:


- "Käpyemo opastaa siemenlapsiaan hakeutumaan porukalla vanhalle kaskimaalle, vaikka koivu onkin sinne ehkä jo ehtinyt, mutta tilaa riittää. Toisena vaihtoehtona on päästä vanhaan kuusikkoon, jossa myrsky todennäköisesti raivaa tilaa uusille taimille. Mutta, miten on, tarttuuko tuuli oikealla hetkellä siementen siipiin, päätyykö ne otolliselle kasvumaalle?
- Vai veisitkö sinä?"
-näin kirjoitin kortteihin, kun käärin kuusen siemeniä pikkulahjoiksi.


Valmis sydän-kiekko (pannun aluseksikin käypä) on tässä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti