perjantai 27. toukokuuta 2016

Kasvata kestokassissa - tomaatit

Ruokakaupoissa myytävät kestokassit sopivat jo nykyään parhaiten muovipussien vaihtoehdoiksi, mutta vähintäänkin yhtä hyvin myös puutarhakäyttöön. Kestokassit ovat kestäviä ja monikäyttöisiä. Jotkut kassit ovat jopa niin kauniita kuvioiltaan, että mieli suorastaan hakee niille vaihtoehtoista käyttöä. Itse ostin kestokasseja juurikin tuohon "muuhun käyttöön", sillä niiden kuvat synnyttivät lämpimiä ja nostalgisia mielikuvia - turkulainen tavaratalo Wiklund vuonna jotakin.
 



 

Kestokassi puutarharuukuksi

Jo tyhjänä monet piharuukut ovat painavia ja silloin joutuu tarkkaan miettimään, mihin ne sijoittaa. Kun ruukut on täynnä multaa ja kasveja, niin niitä ei enää helposti siirrellä. Kestokassit antavat puuhaan kevyemmän vaihtoehdon.

Istuttamalla kestokassiin on mahdollista siirtää kasvia tarpeen mukaan valoon ja varjoon. Tai vaikka ottaa mukaan autoon, jos lähtee esim. mökille.

Meillä kestokassiin tiensä löysivät kreikkalaiset tomaatit. Syy oli juuri tuo siirreltävyys. Kylmänarat kasvit ovat aina muuttamassa paikkaa.

- Kun "kestokassiruukku" suunnitellaan pääsääntöisesti katteettomaan ulkotilaan, on syytä leikata kulmiin pienet reiät, joista sadevesi pääsee valumaan pois.
- Jotta kassin pohja muotoutuu hyvin ja tulee tukevammaksi, kannattaa sinne asettaa sopiva kerros sanomalehteä. Lisäksi laitetaan pohjalle n. 5 cm soraa.
- Lopuksi vaan multa ja istutetaan kasvit.

Tässä kuvassa lomamatkalta ostetut kreikkalaisen tomaatin siemenet. Saapa nähdä päästäänkö satoon asti. Ainakin viikkoja taimet kasvoivat sisätiloissa.


Viime vuonna sato oli kaiken kirjavaa siinä vaiheessa, kun alkoi ilmat kylmettyä ja oli pakko ottaa viimeiset irti. Tosin tärkeintä ei ehkä olekaan se paras lopputulos vaan itse tekeminen. Onnistumisen ilo, kun ensimmäinen tomaatti punastuttaa poskensa ja se ilmoille pöllähtävä tuore tuoksu, kun pyörittelet lehteä sormien välissä.

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Näin saat syreenit kestämään maljakossa!

Tänä aamuna olin koiran kanssa lenkillä, kun oikein havahduin kevään nopeaan etenemiseen. Nurmikko on samanlainen kuin kesällä, monet tulppaanit ovat jo kukkineet. Yllättävintä oli tajuta, miten pitkällä ovat syreenitkin.

Olin juuri tiistai-iltana bongannut virolaisen Kodukiri-lehden vinkin syreeneille;
- "Sirelid kipuvad vaasis ruttu närbuma. Nipp lilleseadjatelt: lõika ära lehed ja pane sirelid vaasi sooja vette".
- Syreenit tapaavat kuihtua nopeasti maljakossa. Vinkki kukkakauppiaalta: leikkaa lehdet pois ja laita syreenit maljakkoon, lämpimään veteen.

Poimin aamulenkillä muutaman syreenin oksan - koiraputkeakin tuli kimppuun. Kotona poistin lehdet ja laitoin kukat veteen. Nyt jään katsomaan, miten vinkki tehoaa. Ainakin kukat on poimittu aamulla, jolloin kukkien nestejännitys on parhaimmillaan. Tuoksu on kesäisen valloittava, suorastaan hurmaava. Kokeile sinäkin ennen kuin syreenin aika on ohi.






sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Piha-rakkaussuhde

Piha-rakkaus on puhjennut kukkaan! Almanakkaa on silmäilty ja luotettu siihen, että yölämpötilat ovat lopultakin saavuttaneet riittävän lämpimät lukemat. Kaikki istutetut kesäkasvit on kannettu terassille grillikatoksen suojaavasta lämmöstä. Siellä ne ovat jo useita päiviä totutelleet oloonsa myyntilämpötilaa viileämmässä.
 
Tänä vuonna ajattelin napata valikoimiin joitain sellaisia kasveja, jotka olisi täysin uusia tuttavuuksia. Sellaisia pihalla nyt sitten onkin perinteisten valintojen kanssa sulassa sovussa.
 
Ekassa kuvassa on suosikkini huovinkukka. Se säilyttää loistonsa läpi kesän ja kukkii runsaasti. Ruukkuna on muovinen "Muumi-papan hattu", jonka päälle on laskettu vanha, mustaksi maalattu rukin pyörä. Tämä asetelma varmaan paranee ajan mittaan. Näyttää luonnossa vahvalta. Musta ja keltainen yhdessä tekevät sen.
 

 
Mattamustissa ruukuissa kasvaa ihanasti tuoksuva muhkea rosmariini ja eukalyptus, jonka ostin Viherlassilasta. Yrtit on tuttuja, mutta eukalyptuksen kanssa opetellaan elämään. Saapa nähdä, onko paahteinen piha sille sopiva paikka. Ainakin ruukut ovat ihania -70%:n alelöytöjä, joita hamstrattiin kerralla koko auto täyteen. Näillä saa aikaan yhtenäistä ilmettä. Ja mikä tärkeintä, ne ovat kevyttä materiaalia, jolloin siirtely ei tuota suurta tuskaa. Plussaa lienee sekin, että niiden pitäisi kestää myös pakkasta.
 
Alakuvassa kukkii pienikukkainen, raidallinen surfinia, joka saa seuraa söpöistä, pienistä, pyöreistä lehdistä. Annetaan vihreän valloittaa.



Sitruuna pelagoni levittää mukavaa tuoksua ja pitäisi kuulemma karkottaa hyttysiäkin. Tätä on kokeiltu ennenkin sisällä ja ulkona. Viihtyi paremmin ulkona. Siksi se on siellä tänäänkin. Hypisteltävissä.
 

Viime vuonna hankittu oliivipuu selvisi sisällä läpi talven ja nyt hieman honteloisena totuttelee ulkoilmaan. Uusi purkki syntyi perintöämpäristä.
 
Heiniä on tänä vuonna tullut hankittua entistä enemmän. Toivottavasti ne säilyttävät ryhtinsä ruukuissa ja jaksavat kasvaa. Mielenkiinnolla odotan, millaisia hoidokkeja ovat. Niitä on vuosi vuodelta tullut hankittua enemmän.
 


Lidhlistä hankittu mansikan taimi voi hyvin ja siihen pitäisi aikanaan tulla pinkit kukat. Samaa ruukkua asuttaa itselle uusi tuttavuus, jonka nimenkin olen unohtanut. Se on jo nyt kasvanut näyttäväksi, joten eipä taida nuo kasvit loppukesällä samaan ruukkuun enää sopia. Näitä comboja tulee keväthuumassa laitettua turhan tiiviisti. Kokeilun kautta osuu oikeaan.
 

Kevätmessuilta ostin suuren eukalyptuksen, johon olen kovasti tykästynyt. Siinä on kokoa ja näköä. Toivottavasti vielä seuraavankin vuoden kesällä.
 
Ja joka vuosi tulee ostettua näitä orvokkeja. Tässä taitaa olla tämän kevään ensimmäiset. Runsaita jo nyt. Vati kylmillä kivillä on ollut ulkona jo viikkoja.
 


Heinät ovat hienostuneita ja niistä haen lisäkokemusta tuleville vuosille.
 
Tulppaanit tuovat eloa ja väriä pihaan - tässä yksi ehdottoman kaunis lajike. Usein istuttelen sipuleita syksyllä niin, etten keväällä muista enää mitään. Jollen tee tarkkoja merkintöjä, mikä kasvaa missäkin. Tulee siis pussikaupalla yllätyksiä. Toisaalta se vasta onkin mielenkiintoista. Parhaan teränsä menettäneitä tulppaaneja voi hyödyntää myös näin (klik!)
 


Omena- ja kirsikkapuut puskevat valkoisia kukkia, joten leikkaus ei ole mennyt täysin pieleen. Satoakin on luvassa. Omenoita tulee vaihtelevasti, mutta kirsikat tuppaavat menemään lintujen suihin ennen kuin ehtii nähdä kunnon vilauksen punaisesta väristä.
- Oletko muuten koittanut tehdä sydänomenoita? (klik!)
 

Risteytetty marjapensaskin tarjoaa runsaasti silmäniloa, kun keltaiset kukat täyttävät pensaan.
 
Tämä kukkavalikoima pihalla on kuitenkin vielä alkusoittoa, sillä monta paikkaa on laittamatta. Laventelia pitäisi ainakin saada. En koskaan unohda sitä lumoavaa tuoksua, jonka korkeat laventelit saivat aikaan iltatuulessa, Kroatiassa.(klik!).

- Valloittavaa piharakkautta!
 

torstai 19. toukokuuta 2016

DIY: Vanha grilli - uusi pöytä

Vanha grilli ehti palvella vuosia ahkerassa käytössä, jopa lapsen koulussa. Tänä keväänä oli kuitenkin aika sanoa lopulliset hyvästit vanhalle grillille ja ostaa uusi. Grilliosa meni metalliroskiin ja toiseen jätekuormaan piti heittää jalkakin. 

Mutta...taas syttyi DIY-lamppu...bling! Ja eräs tuunausidea leimahti ilmoille; tästä tehdäänkin uudelle grillille apupöytä! Jotta ensimmäinen kuva on kauniimpi silmälle niin pukataan jo alkuun, miltä lopputulos näytti = kuva alapuolella.


Todella parhaat päivänsä nähnyt puuosa ei hivellyt silmää - vanha, likaantunut ja kulunut jalka piti ensitöiksi hioa puhtaaksi. Sitten kiristeltiin kiinnitykset kuntoon ja lopulta maalia pintaan. Tänä keväänä se on ollut mustaa. Matta mustaa. Ja aina vaan lisää mustaa.

Aputasolta löysi paikkansa myös Kreikasta tuodut mausteputket. Essukin valmiina, odottaa grillaajaa.



Varaston ehtymättömästi valikoimasta pintalevyksi tuli pieni "kuormalava". Sivuihin löytyi sopivia pullotelineitä ja metallitanko. Eteen muutamia koukkuja ja tanko, jotka pitävät aisoissa pyyhkeen, kannun ja erilaiset työvälineet.

Tästä tuli lopulta pienellä tuunauksella täydellisen kelpo ja toimiva ratkaisu. Jälleen kerran oltiin kiinni ajatuksessa "Älä osta uutta, jos voit helposti korjata vanhan". Uusi elämä, uusi käyttö ja täydellisen tyytyväinen oivallukseen. Vertaa kuvia "ennen ja jälkeen". Muuttua voi paljonkin. Kun viitsii nähdä toisin silmin. Alakuvassa siis lähtötilanne.

lauantai 14. toukokuuta 2016

Sateenkestävät muistot

Grillikatoksen seinää on vuosia koristaneet vanhat maatalon työkalut, hevosen tarvikkeet sun muut esineet. Tänä vuonna ne muuttivat paikkaa ja antoivat tilaa kuville.

Kuvat; muistoja, tärkeitä ihmisiä ja paikkoja tulosteena, jotka on laminoitu sään kestäviksi. Clas Ohlsonin valikoimista aikanaan löytynyt laminointikone on osoittautunut yllättävän näppäräksi arkikäytössä ja kun vielä Liiterin valikoimissa on ollut laminointikalvoja moneen kokoon, oli tämäkin kuvanippu helppo käsitellä. Nyt pitäisi kestää sadettakin, ainakin jonkun aikaa.

Granit-myymälästä bongasin mustan joustavan nauhan koukkuineen. Siihen kuvat killumaan, illan lempeään valonkajoon. Kuppi kahvia sateenraikastamalla terassilla, pääsen katsomaan takavuosien hetkiä hyvin läheltä ja voin palata tunnelmaan aina uudelleen ja uudelleen. Näillä muistoilla mennään tämä kesä.



 


tiistai 10. toukokuuta 2016

Tuunaa pullokori

Kevään kynnyksellä Ikea-reissulta bongasin mukavan mehukorin. Omenamehu oli vallan mainiota ja juoma tekikin kauppansa ennätysvauhtia. Jäljelle jäi tyhjä kori pulloineen. Ei panttia, mutta ei roskakaan. Jotain piti taas keksiä.

Pullot meni etikettiliotukseen ja puinen kori sai pintaansa mattamustat maalikerrokset. Muutaman minuutin puuha ja taas oli tarjolla jotain uutta, mutta vanhasta tuunaalla.

- Aika sopiva ulkomaljakko, eikö?

Ja pullojahan kannattaa hyödyntää - aina! Klik! Klik! ja Klik!



lauantai 7. toukokuuta 2016

Dahlia matkaa kohti kesää

Dahlia kuuluu kesäkukkien aateliin. Olen jo vuosia ostanut näitä kesäkukkia niin valmiina kuin juurakoinakin. Kylmänarat dahliat eivät talvehdi ulkona, joten ne pitää joka syksy kaivaa ylös ja varastoida sisällä yli talven. Vanhat juurakot ovat vielä talviunillaan, mutta olen ostanut myös uusia - mm. syvän punaisella Arabian Night -lajikkeella lähdetään ihan alusta kohti kesää.

Keväällä kauppojen hyllyille ilmestyy kattava valikoima erilaisia dahlian juurakoita. Kokeilunhaluisena valitsin sieltä itselleni uusia lajikkeita. Pussien ohjeessa istutusajoiksi määritellään maalis-kesäkuu ja kukintakuukausiksi heinä-lokakuu. Mitä aiemmin hommaan ryhtyy, sitä nopeammin on kukintavaihe luvassa.

Pussissa odottavan juurakon herätän talviuniltaan liottamalla sitä haaleassa vedessä, mieluusti yön yli. Sen jälkeen istutan juurakon hieman itseään reilumpaan ruukkuun ja peittelen n. 6 cm:n multakerroksella.

Kun juurakko puskee ensimmäisiä versojaan mullasta on aika siirtää se valoon. Kunpa muistaisin myös kastella säännöllisesti. Dahliaa kasvatetaan sisällä kunnes vaara yöpakkasista on ohitse, itseni tuntien tuo aika tuntuu liian pitkältä. 

Viime päivinä aurinko on hellinyt mukavasti, mutta yöksi kannan ne kaikki (20) "kesäkukkaruukut" autotalliin. Yölämpötila voi pilata koko orastavan työn.

Dahlia on kiitollinen kukka, joka kukkii pitkään, kunhan kuihtuneet kukat poistetaan. Kuihtunut kukkavarsi leikataan poikki siitä kohdasta, josta se on haarautunut, ettei kasviin jää rumia tappeja.

Viime vuoden dahlioiden loistoa alakuvassa. Tähän loistoon on vielä matkaa, sillä tämän kevään alut ovat vasta n. 1 cm:n mittaisia.

Loistavien kukkien myötä on aika toivottaa aurinkoista Äitienpäivää!

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

DIY - tuunaa puutarhapöytä

Alkaa olla vahvasti ne ajat käsillä, jolloin katseet kääntyvät päivittäin puutarhakalustoihin. Sateen ja kylmien ilmojen mentyä on ollut aika palata DIY-puuhiin kalustojen parissa. Kaikkea vanhaa ei sittenkään laiteta kiertoon vaan koitetaan löytää niistä jokin uusi idis, lisäaika.



Vanhat puutarhatuolit ovat saaneet ensimmäisen mustan värin pintaansa jo tovi aikaa sitten, mutta pöydästä tuli toisenlainen mietinnän paikka. Viime vuodesta käsissä oli yksi painava jalkainen vaihtoehto sekä tuolien virallinen oma kaveri, mutta se pöytä oli hieman saanut siipeensä yhdessä myrskyn aiheuttamassa ilmalennossa (tästä voi siis vetää johtopäätöksen, että kyseinen runko oli kevyt).

Oli aika päättää kumpi jalka otetaan käyttöön; tuolien kanssa samaan sarjaan kuuluva vai ihan toinen putkirunkoinen jalka. Pidemmän korren veti tällä erää tuo "ihan muu - putkirunkoinen". 

Alkuun haluttiin pöydästä tehdä hieman sievempi koko ja putket piti lyhentää. Kun uusi runko oli koossa, ostettiin pöytäpinnaksi leveää lautaa metritavarana. Lautojen sahaus oikeaan mittaan, asemointi ja maalaus. Simsalabim! Valmis! Kyllä tällä kelpaa taas jatkaa matkaa ja antaa hieman lisäaikaa kalusteille ennen uusien hankintaa.

Ja ylläri, ylläri...tästäkin tuli musta! Piha notkuu lukuisia hyvin suunniteltuja alustuksia, joten DIY-hommia riittää jokaiselle aurinkopäivälle. Pihakukkien värikoodikin on jo kiveen kirjoitettu: musta-keltainen. Väliin mahtuu toki jotain muitakin, kiinnostavia lajeja. Kevät on ihanaa tekemisen aikaa ja yli pursuilevaa innovatiivisuutta! Voimaannuttavaa aikaa.


   


Vanhaa kalusteiden DIY-prokkista, traktorituolin tekoa löytyy mm. tästä.