tiistai 28. kesäkuuta 2016

Kerää kesän parhaat löydöt yhteen kassiin

Olen täysin lumoutunut kassiin, johon silmät porautuivat Stokkan ruokaostosten yhteydessä - PURJEKASSI! Vaikka erilaisia ekokasseja on kotona jo monia, niin tämän edessä pysähtyi askeleet välittömästi:

Vaalean, henkäyksen kevyen kassin hihnasta roikkui lappu, jossa luki;

- "Olen purje! Minut tehtiin kiertämään meriä. Kun en enää sopinut tehtävääni, Stockmann pelasti minut! Nyt autan sinua kuljettamaan herkut kotiisi nautittaviksi."

Globe hope -tuote, joka on juuri kuin tehty minua varten. Pidän siitä, että materiaalia voi käyttää muuhunkin kuin mihin se alkujaan on luotu. Arvoa lisää se, että jokaisella tuotteella on oma ainutlaatuinen tarinansa - mainoslause "All Globe Hope products are handmade with love" saa hyvälle mielelle ja tämä kesäkassi on yksi niistä.

Purjekassin valtti on keveys, joka on erityisesti matkoilla ja pitkillä muilla reissuilla ihan ehdoton syy valintaan. Kuka nyt haluaa kantaa jo valmiiksi painavaa kassia? Ei kukaan! Kevyt ja pieneen tilaan mahtuva olkakassi antaa tilaa löydöille ja kulkee huomaamatta mukana. Siihen ei pidä ostaa vain ruokatavaraa, sillä ulkonäkö kestää kanniskella missä vain. Tarkemmin ajatellen; ihan loistava lahjavinkkikin. Tämä voisi sopia merta rakastavalle tai purjehtijalle, no...kenelle vaan.




Itse taidan heittää sen olalle, kun lähden viikonvaihteessa Turun Keskiaikaisille markkinoille, Vanhalle Suurtorille (30.6.-3.7.2016). Tänä vuonna markkinat viettää 20-vuotisjuhlavuottaan. Täältä saattaa löytyä hyviä joululahjoja, joten isompi kassi onkin paikallaan ottaa mukaan.

Ai niin, se hinta: 9,90 e.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Nyt on kesä!

Juhannus on mennyt. Keskikesän juhla. Muutama päivä rentoa oleilua vailla mitään tehoilua. Sää on suosinut ja kaikki on mennyt mukavasti.

Aamulla koiran kanssa lenkillä oikein havahtuu, miten pitkällä kesä onkaan. Aurinko paistaa lämpimästi, kun puuhaa jo arkisia asioita; käy kaupassa, pesee pyykkiä ja sivumennen huomaa, ettei pipotkaan ole vielä laitettu varastoon. Kaikesta huolimatta, nyt on KE-SÄ!

Kesä on lyhyt ja jos liikaa keskittyy johonkin muuhun, huomaa äkkiä suven taittuneen syyskuuksi. Tähän hetkeen pitää siis tarttua heti; Kaivaa kaapista ne värikkäimmät vaatteet mustien seasta ja palata ihastelemaan kaikkia niitä riemukkaan kukertavia, seitin ohuita jakkuja, joita on vaatehuoneeseen muuttanut niin Suomesta kuin ulkomailta. Olisiko tänään juuri se päivä, jolloin vihdoin on käyttöä kesäjakuille?

Asetan riviin kaikki kynsilakat keltaisesta vihreään ja valitsen kaikkein räväkimmät, sillä vihdoinkin värit myös näkyvät. Mutta, missä onkaan ne erikoiset, roikkuvat, suuret ja näyttävät korvikset? Huomaan, että kesällä korukaappikin muuttaa käyttöastettaan. Ripausta elämäniloisemmat korut muuttavat eturiviin ja värien käyttö lisääntyy. Olen iloinen siitä, ettei arki todellakaan ole harmaa.

Tätä ajatusta tukemaan päätin hyödyntää juhannuksesta jääneitä muovisia juomapulloja. Sininen pullo oli nyt paras, sillä usein kaipaan tietyn väristä sinistä korua, jota kaapista ei sitten löydykään. En ole erityisesti sinisen ystävä, joten siksi pitää nyt keksiä näihin pulmapäiviin pikaratkaisu.


- Leikkasin sinisestä muovipullosta pyöreitä palloja
- Tuikun päällä sulattelin niitä käpertyviksi paloiksi. Jokainen pallukka muutti muotoaan omanlaiseksi ja hetkessä niitä olikin vino pino. 
- Syntyneisiin palasiin oli helppo tehdä läpiviennit kuumennetulla neulalla.
- Askarteluvarastosta löytyi korviksen osia, joten uudet, muoviset korvikset olivat hetkessä valmiit ja juuri sen sävyiset, jota kaapista ei muuten löydy.
 
Tällä kertaa valmistui kahta eri kokoa olevat korvikset. Mutta palasia jäi odottamaan muitakin suunnitelmia.






Istun iltaa verannan lämmössä ja mietin alkavaa työviikkoa. Iloitsen siitä, että ympärillä on jatkuvasti mahdollisuuksia "tehdä toisin". Kiitän, siitä että eteen tulee tilaisuuksia tuunata, kokeilla ja tehdä itse. Kaikkea  ei tarvitse, enkä halua ostaa uutena. Jokainen tuunaus vie askeleen lähemmäs täydellisyyttä - värikästä kesää!

torstai 23. kesäkuuta 2016

Juhannus on kesän parasta aikaa

Säätiedotuksia on katseltu ja seurattu, mikä on alkavan juhannuksen sää. Mutta, onko sillä lopulta suurtakaan merkitystä sataako vettä, paistaako aurinko vai ropsiiko rakeita. Keskikesä lupaa kuitenkin luonnon puolesta kauneimpia hetkiä. Pian on aika nauttia niistä täysin siemauksin.

Tuoko kukkaseppele sulhon?

Kukkia pitäisi laittaa tyynyn alle, jotta sulhosta saisi selvyyden - seitsemän kukkaa tyynyn alla tai yhdeksällä heinällä tehty kukkaseppele juhannusyönä tuo tulevan aviopuolison vierailulle uneen. Mutta nyt kuitenkin riittää, että sidotaan ihan vaan juhannusseppele - leikkokukista. Ruusut ja roikkuvat heinät saavat ihan jännittävän yhdistelmän aikaan. Eikö?



Juhannuksena ruokapöytään voi poimia ylipitkiksi venahtaneet orvokit.
 

Heittäydytään leppoisasti nurmikolle makoilemaan ja katsellaan taivasta. Se on rauhoittavaa kaiken kiireen jälkeen.
 
  
Nautitaan porukalla luonnon kauneudesta ja ihastellaan ympäröivää värien kirjoa. Sataa vettä, mutta onneksi välillä pilkahtelee aurinko.



Juhannuksena mennään uimaan. Lentääkö talviturkki vai riittääkö pulahdus kylpytynnyriin? Ei väliä, kunhan tunnetaan veden kosketus ja laineiden liplatus. 

Vielä kun saisi terassin alle rakennetun, greipin kokoisen, ampiaispesän pois(!). 
(Sen ärhäkän poppoon, joka ehti jo pistää pientä chihu-poikaa kylkeen).
Toisaalta hieman leppoisampaakin jengiä on kotinsa pihallemme rakentanut. Siili muuttanut terassin toiselle laidalle; tuijan juurelle on kaikella huolella kaivettu ja muovattu koti. Siellä on pohjakankaat saaneet ihan uuden käyttötarkoituksen ja paikka täynnä ihan toisenlaista kuhinaa.
 

Kaapit on tankanttu täyteen herkullisia kesämakuja. 
Nyt siis syödään koko ruokalista - alkupaloista jälkiruokaan.
 

Juhannuksena annetaan nurmikon olla, eikä haeta leikkuria. Keltaiset kukat saavat loistaa kilpaa vihreän seasta. Jossain ehkä punottaa jo makoisat metsämansikat.

Kaunista juhannusta!
 

OLI AIKA mukaan Åblogeihin!



Mikä on Äblogit?
 
- Åblogit kerää Turun talousalueen sisustus- ja lifestylebloggaajat yhteen.

- Löydä mukana olevien blogien uusimmat jutut sekä Åblogien järjestämien tapahtumien lisätietoja:
 

Kevään ja kesän aikana olen ollut vahvasti kiinni oman työn syövereissä ja blogi on elänyt vapaita hetkiä odotellen. Eräänä päivänä yllätyin täysin, kun sähköpostiini oli tullut viesti House no 465 -blogilta; Oli aika -blogi on hyväksytty Åblogeihin! Ripaus hämmennystä ja innostusta sekoitti pakkaa. En ollut osannut odottaa tätä lainkaan. Mutta totta se siis on. Tästä lähin Oli aika -päivitykset näkyvät myös Åblogien sivuilla.

Oma bloggailuni on vielä aloittelijan kengissä, mutta yllä olevista linkeistä pääset kurkkaamaan monia kiinnostavia blogeja.


Enää pieni tovi ja alkaa juhannus. Päivät ovat venyneet ja huomennakin työt vielä kutsuu - pitää tehdä varsin pitkä päivä, jotta saadaan tarvittavat "purkkiin" ennen juhannusvihdan tekoa.

Laventelivihta viime vuodelta;

Vihtaan on valittu tuttu koivu, mutta sekaan laitettu laventelin oksia. Tämä on todella ihastuttava saunahetkiin. Vihtoessa mieto laventelin tuoksu tuntuu ilmassa. Kokeile!
Tätä tuunausta voisi kokeilla myös jollain muilla kukilla tai yrteillä.


 

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Oli synkkä ja myrskyinen yö...

Todellakin. Oli synkkä ja myrskyinen yö...niin se Ressu-koira kirjoitti aikanaan. Mutta jotain sen suuntaista oli eilen ihan oikeastikin.

Eräänlainen toivomuskirje ilmojen haltijalle on viime päivinä ollut paikallaan. Alkukesän kuumat ja aurinkoiset säät ovat nimittäin saaneet nurmikon näyttämään kuivaakin kuivemmalta. Kasvit janoaa vettä. Iltaisin olen ehtinyt nurmikkoa kastella, kunnes ilmojen haltija tuli apuun. Nyt kelpaa taas katsella ympärilleen, kun kaikkialla viheriöi.


Puutarhaan löysi paikkansa vanha kirjoituskone. Kirjepaperille on naputeltu tekstiä. Siellä ne saavat vettyä ja ruostua kimpassa. Kesän ne ehkä somistelee ulkotilaa, mutta mitä ihmettä keksisi koneelle jatkossa...vaikka noille kirjaimille jotain käyttöä?

 

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Ruuat kotiovelle!

Usein kuulee ohjeen "ruoki lintuja oikein". Aina välillä pistää miettimään, teenkö niin, mutta ainakin pyrin siihen. 


Talitiainen vuokralaiseksi

Ilolla asettelin aikanaan koristelintupönttöä kelopuun nokkaan. Leikittelin ajatuksella "yksiö vuokrattavana", mutta en uskonutkaan, että joku lintu sitä oikeasti lähtisi asuttamaan - toisin kävi. Nyt vieressä ammottaa tyhjyyttään oikea lintupönttö, kun talitiainen valitsi kodikseen koristeen. Nyt olen päässyt aitiopaikalle seuraamaan keväisiä lintujen puuhia.
Tämä on sellainen win-win-suhde.
 
Murua rinnan alle ovat vanhemmat hakeneet kaukaa ja pienet poikaset piipittävät mökissä täyttä kurkkua ruokaa odottaessaan. Ajattelin hieman auttaa ja vein mökin viereen tuoreen leivän puolikkaan. Nopeaa, puhdasta, eikä houkuta edes rottia paikalle. Ruuat valmiina kotiovelle!

Nyt on hetkeksi lupa istahtaa tekemättä mitään ja jäädä vain seuraamaan lintujen puuhia.





torstai 16. kesäkuuta 2016

Alkukesän valkoinen viettelys

Alkukesän valkoisen eri sävyjä. Puhtautta ja valoa. Raikkautta ja kauniita muotoja. Yllättävän monivivahteista asetelmaa syntyy yhdistämällä saman sävyisiä kukkia. Aurinko leikittelee kukkien lehdillä, kirkastaen sävyjä ja varjoja luoden. Pohjana vanha elämään nähnyt tarjotin. Kirppislöytö, joka sopii moneen käyttöön. Maljakkoina Ikeasta ostettuja pikkupulloja ja vanha saippuapullo. 

Valkoiset kukat hurmaavat,
kumarru katsomaan, 
sillä kaunein kukoitus 
saattaa kestää vain hetken.


Jo nyt luonto tarjoaa kauniita kukkia. Tuoreita kukkia kannattaakin poimia silmäniloksi.

Testaa, tunnetko Suomen luonnonvaraiset kukat!




Hyvää luonnonkukkien päivää sunnuntaina 19. kesäkuuta Tänä vuonna teemalajina on koiranputki, joka on löytänyt kasvupaikkansa myös omalta pihalta. 
 


tiistai 14. kesäkuuta 2016

Y niin kuin yrtti

Tänä kesänä olen satsannut hieman normaalia enemmän pihakasveissa yrtteihin. Erikoisia yrttejä löysin Liedosta. Liedon kukka ja Puutarha, osoitteessa Pinomäentie 6, tarjosi mukavia uutuuksia. Nyt pitää vaan tutustua, mihin kaikkiin näitä voikaan käyttää.

On loistava tilaisuus antaa vihreän valloittaa; Muodoltaan mielenkiintoinen oliiviyrtti lähti mukaan. Sitä voi käyttää salaatteihin, pastakastikkeisiin ja mm. voileivän päälle. Yrtissä tuoksuu tunnistettavasti oliivi.

Mikä ihmeen oliiviyrtti?



Kolayrtti tuoksuu niinikään tunnistettavasti kolalle. Sen muoto muistuttaa akvaariokasvia, joten kaunis katsella, vaikka ei heti tiedäkään, minne tämä ehdottomasti kuuluu. Tänä kesänä suuntaan siis rohkeasti makumatkalle, jossa löydetään uusia makuja ja yhdistelmiä.


Curry on tuttu, mutta ehkä liiankin usein käytetty jauheena purkista. Tuoreutta peliin siis.

Kaikki yrtit on nyt istutettu ja lähelle keittiötä, joten ei ole liian pitkä matka lähteä napsimaan pikkuoksia.





Ajattelin kerrankin maustaa (ja koristella) hernekeiton tuoreella meiramilla, mutta tietoja etsiessä huomaan, että sitä voikin käyttää varsin moneen.

Minne maustemeirami sopii? 


Rosmariinin oksilla olen maustanut mm. makuvesiä, mutta voimakkaan metsäinen vivahde on myös loistava liharuuan seuralainen. Voi kunpa tämä kasvaisi monivuotisena ja talvehtisi ulkona talvista piittaamatta!

Rosmariinin mystinen tuoksu leviää Välimeren alueen rinteillä villinä kasvavista pensaista.
 
Yrtit rakastavat aurinkoa ja valoa, joten niille on varattu paraatipaikka. Yksikään näistä ei ole itse kasvatettu vaan olen luottanut ammattilaisten apuun. Liedon Kukka ja Puutarha lupaa kannustavasti sloganissaan "Kasvatettu kestämään". Olen siis jo pitkällä. Nyt vain vaihtelevien ruokien äärelle ja tuoreita versoja napsimaan!

 
Herkuttele yrttien uusilla mauilla. Jo ripauskin riittää.

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Särkyneen peilin toinen tilaisuus

Palatessani koulun päätösjuhlista kotiin huomasin läheisellä roskalavalla ison peilin. Yksinkertaisen kauniit kehykset ympäröivät itse peiliä, joka oli jostain iskusta mennyt särölle. Särkyneet palaset kuitenkin pysyivät paikoillaan. Pinnassa näkyi pienen lapsen kädenjälkiä.

Jos nyt otan tämän rikkoutuneen peilin itselleni,
seuraako siitä seitsemän vuoden epäonni
vai tuoko sirpale onnea?

Mietin itsekseni, että kanniskellaanko tässä nyt epäonnea vai onnea kotiin. Vai jaanko kenties edellisen omistajan kanssa seuraukset? Kaikkea taikauskoa uhmaten otin peilin kainaloon. On muuten varmasti elämäni ensimmäinen kerta, kun haen seinältä paikkaa rikkinäiselle peilille. Toisaalta, ei se niin huonolta näytäkään paikallaan. Särkynyt kohta toistaa kauniisti luontoa. Sateen kestävät muistot peilin yläreunalla (klik!).



 

"Katso peiliin" on usein itsepohdiskeluun kehottava kipakka ilmaus, mutta tähän peiliin voi suositella katseita käännettävän ja pohdiskelun aiheetkin ovat jotain ihan muuta.

Sanoja ei tarvita. Tässä pihassa ja puutarhassa vallitsee vapaus. Luonnontila, sen kauneus ja hiljaisuus. Melut ympäriltä ovat jossain kaukana, mieli on läsnä ja hengityskin kulkee vapaammin. Nurkan takana vanhan ajan juhannusruusu, joka pöläyttelee tuoksuaan kesäpäivään. Miten hyvin ne sopivatkaan yhteen tumman ruskean pinnan kanssa. Jostain kauempaa kurkkii punainen unikko. Kivikkoalvejuuri muodostaa vehreän metsän. Kesän alku on tässä. Ja nyt.



Lisää kivoja ajatuksia; Älä katso vain peiliin -aiheesta Maikkarin sivuilla.