sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Kesän lumo ei päätykään heinäkuussa

Heinäkuu lähenee loppuaan ja samalla se tuntuu kesän päättymiseltä. Toviksi iskee epätoivo - tässäkö se sitten oli? Takuuvarmasti tunne vahvistuu, kun näkee ensimmäiset koulureppumainokset (Huom! olen vältellyt). Tuleekohan joillekin muille sama tunne?

Tänään on aurinko hellinyt ja eilenkin oli loistava sää, mutta kesä on ollut lajissaan kummallinen. Kasvien kanssa on tullut yllätyksiä, kun tutut rehottajat - tuoksuherneet, daaliat, pionit ja kultapallo ovat jääneet täydellisen kitukasvuisiksi. Marjasadollakaan ei pääse henkseleitä paukuttelemaan. Kuitenkin pienetkin kasvun merkit ovat voimaannuttavia.


Tuntuu kuin moni luonnonkukka alkaisi olla kukkinut, mutta kaikki se, mitä löytyy kannattaa vielä poimia ja tuoda sisään. Kesä ikäänkuin viipyy luona pidempään.



Joka kesä koen tämän kummallinen "kesä loppuu" -fiiliksen, kun orvokit alkaa nuokkua ja keikkuvat pitkinä.



Tänä kesänä otin avoimia orvokkeja painoon ja askartelin kukkatauluja. Huijaan, että orvokkiaika on vielä.


Ehkä tulee lämmin ja pitkä syksy. Tosin se ei paljon lohduta, kun pintaan nousee tietoisuus siitä, että kohta vaihdetaan syyskasveihin, haravoidaan lehtiä ja kerätään ämpärikaupalla omenaa joka päivä. Niin vai tuleeko sitä omenaa?

No, lienee asennekysymys. Täytyy elää sään mukaan eikä pelkän kalenterin.

Ehkä olisi hyvä aika tarttua perennatarjouksiin ja istuttaa uutta ihmeteltävää ensi kesään.

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Vietä kesäpäivä joella - Låna båt!

Jos pidät veneilystä, muttet omista venettä, on helppo saada tunnelmasta kiinni lainaamalla vene. Ja jos vielä aikataulukin on tiukka, niin Turussa pääsee veneilemään ihan kaupungin ytimestä ja näkee mukavasti jokivarren kesäistä elämää.

Turussa on hyödynnetty jokea jo monin tavoin - Förillä on kuljettu rannalta toiselle jo vuosikausia, laivaravintoloita on tullut tasaiseen tahtiin ja joen laitamille noussut uusia ravintoloita. Viime vuonna joki sai myös piknik-veneiden vuokrauspalvelun. Se loi ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella maisemia joelta käsin.

Piknik-veneet löytyy Tuomiokirkon läheisyydestä, Vähätorin kohdalta. Hissuksiin lipuvissa veneissä on neljän kilowatin sähkömoottori ja äänet lähes olemattomia. Veneitä voi vuokrata tunnista kolmeen ja menosuunta on aina Vähätorilta sataman suuntaan, sillä Tuomiokirkon suunnassa joki madaltuu. Veneisiin mahtuu 8 henkeä. Me lähdimme matkaan viiden porukalla.

Tätä minimuotoista veneilyä voi suositella kaikille, sillä ei tarvitse suurempia suunnitelmia ja varusteluja, kun pääsee matkaan.

Kun Tall Ships Races -suurtapahtuma on ohi, ei joellakaan ole ruuhkaa.


Kaksi tuntia piknik-veneellä maksaa 99 euroa. Jos kiinnostuit - lue lisää ja varaa aikasi täältä.

Rannassa on pieni terassi, Åbar & Café, jossa voi odotella vuoroaan tai jäädä lasilliselle veneilyn päätteeksi.



Vene ei liiku huimalla vauhdilla, joten nuorempikin taitaa ajon, jos on kokemusta ja varmuutta ajamisesta.


Tiimimme vuokrasi veneen pariksi tunniksi ja eväskori oli pakattu kesäisillä herkuilla.

Malja kesälle!



Vene lipuu hiljalleen kohti satamaa. Tässä on oiva hetki täyttää lautaset naposteltavilla.


Parin tunnin vuokrausajalla ehtii Vähätorilta Uittamon rannalle ja takaisin tai Ruissalon suuntaan Kansanpuistoon asti, mutta kevyn tuulisella säällä Uittamon suunta oli parempi vaihtoehto.

Piknik-veneestä pääsee näkemään kauniita kesämaisemia ja muita veneitä.



Kauniita kesämaisemia riittääkin silmän kantamattomiin. Jopa Turun linna näkyy joelta käsin.



Uudistunut vierasvenesatama on täynnä purjeveneitä.


Kesällä joen ravintolalaivat ja joen rannat ovat täynnä ihmisiä.



Aurajoelta käsin kaikki näyttää mielenkiintoiselta. Koskaan ei voi olla varma, mitä kaikkea osuu silmiin.


Aurajoen piknik-veneillä pääsee mukavasti aistimaan jokielämää.

Slogan "Jos Turku olisi viulu, olisi Aurajoki sen jousi" -kuvaa hienosti jälkimakua, joka veneilystä jäi. 

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Jotain uutta - jotain vanhaa; tämän kesän iloja

Tänä kesänä (kuten aina kesäisin) valitsen omat "kesäsuosikit", jotka kuuluvat tiiviisti kauteen. Jotain uutta, vanhaa, yllättävää. Jotain, joka sykkii tunteita. Pieniä ja suuria.



Suosikki vuosien takaa - vanha musta elämää nähnyt pyörä on eläköitynyt. Se nojaa uskollisesti ystäväänsä, vanhaan tervatynnyriin. Yhdessä olemme vahvoja.

Tynnyrissä kasvava keltainen huovinkukka on yksi kesän ehdottomasti kannattavimpia hankintoja. Se kukkii uskollisesti niin auringossa kuin varjoisemmallakin paikalla. Suosittelen tätä lämpimästi, sillä vaikka unohtaisit kastelun ei kukka heti nuukahda.


Voimaa väreistä ja kuvioista

Värimaailmaksi on valikoitunut lempeät luonnon sävyt, mutta jalansijaa vahvistaa ehdottomasti tehokas musta-valkoisuus. Jotain ostetaan valmiina, mutta erityisessä arvossa on aina omatekoisuus. Suunnittelut, muutokset, korjailut ja toteutus vie aikaa, mutta onnistumisen ilo kruunaa kaiken.


Vanha Tuhkimo-taulu, jonka työstöön on mennyt takuulla pitkä aika.

Uusimpia löytöjä on Tuhkimo-kanavatyö. Nämä ovat vuosia sitten olleet todella suosittuja ja näitä on tehty paljon. On kuitenkin tullut aika, jolloin ihmiset ovat luopuneet näistä.

Tuhkimon takana lukee "Rakkaalta äidiltäni lokakuu v. 1971 Turussa". Jollekin tämä taulu on siis joskus ollut rakas ja nyt se on sitä minulle. Lapsena tein joskus jotain vastaavia, mutten ole koskaan aikuisiällä innostunut näiden tekemisestä uudelleen. Onneksi siis joku on tämän tehnyt - leikittelen ajatuksella "minua varten!". On hauska rakentaa sisustusta niin, että löytyy monta eri tyyliä ja sekoitettuja juttuja eri vuosikymmeniltä.


Musta luurankolamppu nippusiteellä mallinuken päähän on nopea diy-toteutus, jonka voi aina muuttaa. Taustan kaapelikelasta tehty iso puusydän toistaa mukavasti valoa ja heittää seinään suuren sydänvarjon.

Lähtötilanne

Varastot pursuvat erilaisia materiaaleja, jotka odottavat pääsyä johonkin uuteen ideaan mukaan. Uutta ilmettä kaivataan aina, mutta "pikkubudjetilla", koska koti on vaihtuvan taiteen näyttämö. Käyttöön otetaan kaikki kirpputori-, perintö- ja itseltä ylijäämäksi jääneet löydöt. Loppusilauksen antaa täysin uudet hankinnat.



Kirppistelypäivässä törmäsin "saa ottaa" -kylttiin, jonka kyljessä oli korkea kynttilänjalka huonossa maalissa. Pienen hionnan ja mattamustan maalikerroksen jälkeen se oli kuin uusi. Tämä esine on  saanut uuden kodin. Pelastettu. Löytö!


Kun illan hämärissä tuuli tyyntyy, voi polttaa kyttilää ulkona ilman suojaa.

Myös metsän kätköistä löytynyt metalliputki (tuunattu lampuksi) toimii edelleen hyvin jalkalampun jalkaa toimittaen.


Kuviolliset matot

Kun selaa sisustuslehtiä, erilaisia myyntikatalogeja ja www-sivuja huomaa, miten kesän mattohitiksi on noussut erilaiset kevyet matot. Selkeä värimaailma ja näyttävät kuviot hallitsevat. Raikasta tunnelmaa lisää iloiset räsymatot. Matoilla pehmennetään ulkopenkkejä ja piristetään sohvan ilmettä nostamalla matto somisteeksi.



Edulliset hinnat tuovat kivat kuosit useampien ulottuville. Ruskea pouf istuu mustavalkoisuuteen.


Koirataloudessa helposti irrotettava ja pestävää kevyttä mattoa osaa arvostaa.

Aimo annos mustaa - kiitos!

Tänä vuonna olen päättänyt jatkaa mustaa linjaa. Ruskean eri sävyt ovat siirtymässä syrjään, kun musta valtaa alaa; Pari puutarhapöytää on ideoitu kasaan ja pöytälevyt sävytetty, myös Helsingin Kevätmessut-tapahtumasta matkaan tarttuneet kukkatikkaat muuttivat heti uuden karmeana väriään. Jopa kelo(omena)puun runko on maalattu mustaksi.



Samettikukka jakaa mielipiteitä, mutta se on hyvä kukkija eikä tykkää huonoa, vaikka kasteluvälit venantaisi pitkiksi.

Samettikukan väri on aina tehokas ja aivan erityisesti mustan värin seurassa.


Vanha kelopuukin sai täksi kesäksi uuden värin pintaan. En ole ennen puunrunkoja maalaillut, joten nähtäväksi jää, mitä kelo tästä tykkää.



Kelon runkoon sulautuu mustia sarvia, jotka kannattelee lyhtyjä.

Tuhkakupit uudessa nosteessa

Joskus elettiin aikaa, jolloin tuhkakuppi oli monessa kodissa ja poltettiin sisällä. Nyt kumpikin alkaa olla harvinaista. Tosin tuhkakupeille voi keksiä myös muuta käyttöä. Tamara Aladinin Taalari-tuhkakupit toimivat ruukkuina ilmakasveille.



Keltainen Taalari on saanut seuraa kirkkaasta.


Uusi viherkasveja

Talven jäljiltä on yhä luopumatta muutamista parhaan teränsä menettäneistä kasveista. Viherkasvien määrä pysyy silti vakiona, kun yksi vanha lähtee ulos muuttaa joku uusi tilalle. On siis jälleen aika kantaa sisään uusia viherkasveja; apila, pylvästyräkki, kilpipiilea, peikonlehti ja lyyraviikuna löytävät varmasti paikkansa kodin sisustuksessa. Oliivipuun kanssa onnistuminen sai hankkimaan myös toisen.



Kilpipiilea on uusi suosikki siinä missä lyyraviikunakin. Viherkasveja vaihtamalla koko koti raikastuu.


Astiat kruunaavat kattauksen

Tänä vuonna olen ajatellut hankkia vain vähän uusia astioita kesäkotiin. Arne Jacobsenin kirjain-astiat ja Aarikan salaattikulho saavat liittyä kokoelmaan. Enää ei tarvitse pohtia, kenen kuppi lojuu jossain, sillä kirjain kertoo omistajan.


Kesä on katettu. Kirjaimista selviää kenelle.


Kirsikat täyttävät satokaudella pienen kulhon, mutta sen jälkeen tästä tulee koiralle ruokakuppi.



Selkeää linjaa suomalaiseen makuun.

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Tall Ships Races käy sydämeen

Kun merenkulku, laivat ja veden läheisyys ovat lähellä sydäntä on kannattavaa poiketa Tall Ships Races -tapahtumaan Turkuun. Täällä kannattaa toki käydä, vaikkei laivat olisikaan suuri intohimo, sillä mieleenpainuvaa on jo pelkästään tapahtuman luoma tunnelma ja valtava ihmismäärä. Parhaillaan käynnissä olevan suurtapahtuman kävimääräodotukset kipuvat puoleen miljoonaan.

Itse kävin jo keskiviikkona katsastamassa, miltä jokivarsi alkaa näyttää, mutta torstai toi jo täyden vauhdin sukeltaa tapahtumien sykkeeseen.


Turkulaisten rakastama Föri löytyi kojukadulta niin aitona kuin myös upena puuleluna. Aito kaupunkilautta kuljettaa hujauksessa matkustajat tält puolt jokke tois puol jokke. Hauska kokemus ja matkamuisto vieraspaikkakuntalaisille!


Tall Ships Races on rantautunut vahvasti molemmin puolin jokea. Förillä vaihtaa puolta nopeasti, mutta jonot alkaa olla pitkiä, mitä pidemmälle tapahtuma etenee.

20.-23. heinäkuuta 2017


Suurten laivojen saapuminen Aurajokeen on ollut monien ihastelun ja kuvauksen kohde. Tästä pääset muutaman sekunnin katsomaan, miten suuri laiva lähestyy kaupunkia. Tommy Björklund on kuvannut paljon Turkua ja sen kauniita kohtia kuvauskopterillaan. Häneltä tarttui kuvauskopteri-into meidänkin perheeseen. Kannattaa katsoa muitakin Tommyn videoita!

Laivojen ohjaaminen ja sijoittaminen kohdilleen on tarkkaa palapelin hallintaa. Rauhallisesti ja varmasti suuret alukset kiinnittyvät laituriin taputusten saattelemana.



Uuden ravintola Nooan kattoterassilla ollaan aitiopaikalla, kun virallisten avajaisten aloituksessa Hawk-hävittäjät tekevät Aurajoella näyttävän ylilennon.




Pysyäkseen kartalla voi siihen vaikka pukeutua!


Iltapäivää kohti jokivarsi täyttyy niin ihmisistä kuin monenlaisista aluksista.


Kahden hinaajan ohjaamana viimeisimpänä suuraluksena jokeen lipuu venäläinen, maailman suurimpiin purjealuksiin lukeutuva Sedov. Sedovin miehistö vilkutti laivan kannelta, valkoiset lakit hallitussa kaaressa, uteliaille katselijoille ja ilmassa oli kieltämättä arvokas vaikutelma.


Tuttu Föri on saanut apuvoimia kuljettamaan väkeä puolelta toiselle.


On tässä hetkessä joessa kuhinaa, jopa pieni Låna Båt lipuu kaiken seassa.


Laivakoiria myynnissä. Miten olisi pinkki chihuahua?


Suurtapahtuma merenkulun hengessä ei jätä ideattomaksi. Aina jotain kulkeutuu kotiin asti. Kodistakin voi löytyä merenkulkuun liittyviä esineitä. Ainakin silloin, jos merenkululla on asukkaille erityinen merkitys.