lauantai 17. helmikuuta 2018

Tapetti omista kuvista?

Odottelen Putousta alkavaksi, mutta sillä välin pieni hetki aikaa jollekin ihan muulle.

Monenlainen itse tehty on lähellä sydäntä ja usein aikaa kuluukin erilaisten ideoiden toteuttamiseen enemmän, kun haluaa olla mukana koko tekemisen kaikki vaiheet alusta loppuun.

Huomaan, että alan hiljalleen lämmetä sisustuksissa myös tapeteille (huom! maalauksen ystävä). Varmasti yksi syy tähän on blogisiskojen loihtimat kauniit tapettipainotteiset huoneet Blogitalossa, Turun Rakenna & Sisusta -messuilla. 

Fototapetti omista kuvista

Tapetilla saa paljon aikaan. Se on kuitenkin vahva ja näkyvä osa sisustusta, jolloin valintaan pitää paneutua huolella, ettei ala kaduttaa. Isojen pintojen hallinta on aivan toista kuin pienten mallipalojen vertailu.

Innostusta lievittääkseni päätin kokeilla omista valokuvista fototapettia. Miten se sopisi seinälle, joka on nyt täysin valkoinen. Mikä kuva miellyttää, miltä muutos vaikuttaa ja ennen kaikkea, kuinka sopii fototapettiseinään taulut muutoksen jälkeen. No, toteutuu tai ei. On ainakin hauska katsoa omista kuvista, miltä ne voisivat näyttää.

Ensimmäiset kuvat kotimaisemista

Koska omistan useamman mallinuken, löytyy niistä myös paljon kuvia. Kesällä mallinuket saavat usein kaulaansa ja päähänsä koristeseppeleitä kesäkukista, kuten kuvan nukella - hiidenvirnaa, apilaa, siankärsämöä yms. (Kaikkia kukkia ei aina tarvitse laittaa maljakkoon). Monet sidonnat tallentuu kuviksi ja tässä soviteltu tapetiksi. Mutta meneekö se jo liian pitkälle, että tapetissakin olisi mallinukke?


Erilaiset kukat tuovat mukanaan kauniita muotoja, linjoja ja herkullisia värejä. Viime vuoden puolella hankittu koeputkimaljakko asettelee kukat ilmavasti erilleen ja tämä onkin yksi niistä asetelmista. Ehkä tuolin kokoinen kukka on kuitenkin liikaa...


Kotimme "takapihalla" kasvaa kesän lopulla tuhansia auringonkukkia. Keltainen kukkameri suorastaan vyöryy luoksemme ja toinen toistaan kauniimpi kukka kääntää kasvonsa meitä kohti. Luonnon kauneus korostuu jokaisessa kukassa ja keltaisen ystävälle tämä on aikamoisen herkku aihe. Tämä ei välttämättä olisi huono.


Kuvia retkiltä ja matkoilta

Yhä edelleen on ilo kaivella esiin jouluajan kuvia ja muistella viikonloppureissua Mathildedalin kylässä ja Ruukkitehtailla. Matkalla oli niin kauniita maisemia, että siinä oli henki salpaantua. Tällaisia näkymiä on suosittu aikanaan fototapeteissa, mutta miten paljon enemmän se tapetti tuntuukaan omalta, kun muistaa seisseensä juuri tällä paikalla ja pyörineensä ympäri. Uudelleen ja uudelleen, sillä fototapettiruutu olisi voinut räpsähtää mistä kohtaa vain.


Rajumpaa, värikkäämpää ja viestiä normaalia enemmän sisältävää taidetta on näissä betoniaitoihin tallentuneissa kuvissa.

Tallinnassa lähdin satamasta kulkemaan rantaviivaa pitkin ja tämä herkku tuli vastaan. Se on ehkä seinätapetiksi liian raju, mutta sen verran sykähdyttävä ja vaikuttava, että siitä virisi heti loistava toinen idea, jossa graffiti on suuressa roolissa. Tämä idea jalostuu yhä To do -listalla, joten siitä myöhemmin.


Kööpenhaminan katukuvassa on monta kohtaa, joita voisi hyvillä mielin katsoa pidempään. Tämä kukkakaupan kaappi on yksi niistä. Aina on jotain uutta ja ihmeteltävää.

Esillepanoon on satsattu eri paikoissa kaupunkia ja sehän on hieno pointti tapetissakin. Asettelu. Niin täyteläinen vaikutelma, ettei tässä kyllä tauluille ole sijaa, mutta ehkä seinäamppeleita ja kukkia. Silloin kokonaisuuteen tuli loistavasti syvyyttä ja kolmiulotteisuutta. Aito ja kukkien tuoksuinen tunnelma.


Tanskasta on tämäkin puistokuva. Näitä kuvia katsellessa tuli tunne, että Ruma ankanpoikanen on kirjoitettu tästä paikasta!

Tanskalainen kirjailija-runoilija Hans Christian Andersen on tunnettu erityisesti saduistaan. Ruma ankanpoikanen on suomalaisillekin tuttu. Kesästä seuraavaan kevääseen ulottuva tarina kulkee maaseudulla vanhan herraskartanon ympäristössä. Kartanoon kuuluu puutarha, ankka- ja kanatarha. Paikkaa ympäröi muuri, jonka ulkopuolella kiemurtelee kanavat. Kun katselee näitä kuvia, voi olla varma, että täällä se ruma ankanpoikanen on kasvanut.

Tämä on satua, joka voisi hyvinkin olla kotona sillä elämässä ei ole koskaan liikaa satuja.


Hieman lisää matkailuhuumaa potevana kokeilin, miten istuu Mallorcan maisemat kotiin. Jostain kaukaa kantautuva valon taianomainen hehku olisi hieno kokea joka päivä. Siniselle taivaalle voisi sopia myös taulut.


Mallorcan maisemia edelleen.

Meren rannalla asuvana on vedellä suuri merkitys. Siihen on vaan niin tottunut, että meri on vieressä. Se on jännä fiilis, miten meri antaa aina omanlaisen vapauden tunteen. Se on kuin toinen tie, jossa on aina mahdollisuus uuteen lähtöön ja kotiinpaluuseen. Menen, tulen - palaan aina kotiin. Ehkä se sopisi myös seinälle?


Tässä oli muutamat kuvat omasta kuva-arkistosta.

Jotenkin tuntuu, että tapetit ovat läsnä entistä enemmän ja jokainen kuva sisältää oman tarinansa. Mielessä on muistijäljet, miltä tuntuivat ne hetket, jolloin kuvat otin. Mitä kaikkea onkaan jäänyt kuvanoton hetkiltä mieleen. Nämä ovat pohtimisen arvoisia asioita.

Olen jo askeleen lähempänä tapettien uusimisasiaa. Päässä syntyneet ideat ovat päätyneet demonstraation (isäni lempisana - kuinka usein sainkaan sen kuulla. Aina suunniteltiin ja havainnollistaminen oli osa toteutumisen sulavaa ketjua. Miehenikin osaa jo hymyillä tälle "Tarviiko tehdä demonstraatio?"-kysymykselle) tasolle. Mikä onkaan seuraava liike(!).

- Millaisia tapetteja sinulla on?
- Oletko koskaan käyttänyt fototapettia?
- Mikä näistä kuvista olisi mielestäsi paras / toteutuskelpoinen tapetiksi?

4 kommenttia:

  1. Aika kivoja kaikki! Ehkä kallistun kuitenkin tuon talvimaiseman puolelle. Kukkakauppa olisi myös tyylikäs. Minä en ole koskaan itse tapetoinut, mutta kodissamme on paria eri tapettia. Molemmat on valkeita ja hillittyjä. Toisessa on hieman epätasaisia pystyviivoja, toisessa ihania kasvikuvioita -nekin valkoisia, mutta koholla. Kotiini en ehkä haluakaan mitään räikeää. Vaikka ne ihania ovatkin, kyllästyisin niihin todennäköisesti äkkiä. Tykkään tosi paljon tuosta työhuoneeni kasvitapetista, samantyylistä voisi laittaa muihinkin huoneisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fototapeteissa onkin helposti juuri se pointti, että tulee keveimmilläänkin aika voimakas lopputulos. Pelko nousee pintaan, jos tulee heti kyllästyminen. Ja kaikkein ikävintä on se, ettei fototapettiseinälle voi laittaa enää juurikaan tauluja tms. Intoilun tiimellyksessä on kuitenkin hyvä pyöritellä vaihtoehtoja. Vaalea ja simppeli on kuitenkin aikamoinen valtti muulle sisustamiselle.

      Poista
  2. Onpa kivoja. Kukkakauppa on kiva, samoin on tuo auringonkukkapelto aivan upea. Meillä on vain vaaleita tapetteja. Tyttäreni joskus vihjaisee että tapeteilla saisi aikaiseksi uutta ilmettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä. Helposti saisi ilmettä, mutta onko liian suuri muutos valkoiselle vanhalle pinnalle. Ehkä pitäisi ajatella, että voihan tapettiakin vaihdella tiheämmin kuin on ollut itsellä tapana. Vaikeaa on.

      Poista