maanantai 14. toukokuuta 2018

Mustavalkoinen sienituoli + paljon muita värejä = Äitienpäivä

Tänä vuonna äitienpäivää on vietetty ennätysmäisen aurinkoisissa ja helteisissä merkeissä. Pilvetöntä taivasta riitti silmänkantamattomiin, joka on samalla tarkoittanut, että saimme kesän kertaheitolla - sopivasti juuri äitienpäiväksi.

Ihanat paketit saivat sydämen sykkimään

Paketista paljastui tänä vuonna mitä modernein perinnetuoli! Ihana löytö; tuttu puna-vihreä-valkoinen sienijakkara onkin tullut myyntiin myös mustavalkoisena. Vau!

Rakastan sitä perinteistä kärpässieniväritystä, mutta tämä oli yllättävän kaunis. Musta-valkoinen on sulava yhdistelmä mennyttä ja nykyisyyttä.

Ja vinks viks, jos kiinnostuit; Turussa tätä myy Kakolan myymälä. (Paikassa myös paljon muita vankityönä valmistettuja tuotteita). Tuoli on sopivan siro ja käy moneen tarkoitukseen.


Silmä ei vielä ole täysin tottunut tähän väritykseen, mutta kaunis mikä kaunis!

Äitienpäiväksi poika oli tehnyt ylläriksi hiuspyyhkeen. Ihan parasta mahdollista on itse tehdyt lahjat. Ne ovat niin vaikuttavia.

Miten söpö keltainen sydän ja muutenkin vahvat värit. Tälle onkin käyttöä, sillä pitkät hiukset kaipaavat aina omaa pyyhettä.


Poika oli vielä tarkoin suunnitellut, että sydämen pitää olla keltainen.

Äitienpäivänä kaikki puhkesi täyteen loistoonsa

Kevätkaktus roihahti täyteen kukoistukseen juuri äitienpäiväksi. Miten uskomattoman kauniita kukkia...kuin jonkin satumaisen fantasiahahmon mekkoja. Vaikka tämä kasvi näyttäisi vuoden muina aikoina kuinka rumalta tahansa saa tämä kukinta-aika kyllä lähes palvomaan kukkaa. Ehken sittenkään hävitä...

Lisää juhlan tuntua, sillä samaan aikaan ryhtyi myös käenkaali kukkimaan hentosin valkoisin kukin.


Äitienpäivänä on oranssi kukkameri tarjonnut parastaan.


Käenkaali saa lisää näyttävyyttä, kun kukat aukeavat.

Koska viime päivien säät ovat olleet ylen lämpimiä ovat sitruksetkin viihtyneet ulkona. Oranssit pienet pallukat ovat kasvin todellisia koruja. Vahvaa elinvoimaa.


Sitruunamelissa ja rosmariini ovat ehtineet jo hyvään mittaan. Näistä voi jo hyvin käydä napsimassa käyttöön. Ei ole muuten ikinä ollut näin mahtava kevät. Tai ainakin tuntuu siltä.



Kevään ensimmäiset orvokit kasvavat ja rehevöityvät päivä päivältä. Ja kauden trendiväreissä.


Talvehtinut verililjapuu viihtyy terassilla. Ruukku on tosin liian pieni ja paikkakin ehkä liian aurinkoinen.

Pienoista onnistumisen iloa olen kokenut verililjapuun kohdalla. Kasvi oli viime kesän terassilla ja syksyllä koitin ensimmäistä kertaa saada kasvia selviytymään talven yli sisällä, viileässä autotallin nurkassa ja onnistuin. Siinä on tosin hieman ruskeita lehden kärkiä, mutten anna haitata asiaa. Yleisvaikutelma on säilynyt silti aika näyttävänä. Näitä ei siis kannatakaan heittää kesän jälkeen pois.


Kotipihan valkovuokotkin ottivat juuri sunnuntain parhaaksi kukoistuspäiväkseen.


Lämpöaalto on saanut vihreän salaatin itämään.


Petuniat ja esikasvatetut daaliat viihtyvät samassa saavissa.


Pelargonia on kestävä ja ihastuttaa runsaalla kukinnallaan jo nyt.


Aurinko on saanut tulppaanit niin sepposen selälleen, ettei tämä loisto voi kestää kauan.



Jalokiurunkannus on aina kevään ensimmäisiä kukkijoita. Se "karkulainen" putkahtelee aina jostakin. Puskee pienestäkin kolosta ja kasvaa näyttäväksi kasviksi hetkessä. Sen kukoistus kestää kuitenkin vain lyhyen aikaa, mutta se ottaa irti kaiken siitä ajasta, kun maassa on vielä kosteutta ja tilaa rehottaa. Pian paikan valtaakin jo ihan muut kasvit, eikä edes arvaisi, kuinka suuret kiurunkannukset siinä komeili vielä hetki sitten. Tämä saa vallata pihaa, kuinka tykkää.


Ylpeyden aihe on kiistatta itse kastanjan siemenestä istutettu kastanjapuu. Se on kasvanut jo minun ohitseni ja joka vuosi puhkeaa aina vaan suuremmat ja näyttävämmät lehdet. Ne ovat alussa kuin lepakoita, jotka räpistelevät auki ryppyisiä siipiään.

Tänä keväänä kerätyt kastanjan siemenet on jo istutettu multiin, joten uusia puita luvassa. Kuinka monta kastanjaa voi yhdessä pihassa kasvaa?


Viime syksynä istutetut pikarililjatkin valitsivat juuri äitienpäivän kukintapäiväksi. Tämä on sellainen sipulikukkien jalokivi.


Punalehtinen koristeomenapuu kehittää jo kovasti lehtiä.


Oho! Sitruuna on tiputtanut ensimmäisen kypsän hedelmän.


Hetki sitten ostettu luumupuun alku on lähtenyt hyvään kasvuun.


Uusi marjapensastulokas karhunvatukka Rubus Thornless Evergreen on saanut pihan suojaisimman paikan ja ympärilleen vielä vanhan jättilyhdyn kehikon, sillä tämä laji kaipaisi itseasiassa jopa kasvihuonetta. Katsotaan, kuinka selviää, kasvaako, tuleeko marjoja ja kestääkö talven yli.


Oliivipuu on niin komeasti lehdessä, ettei vietetty talvi kuistilla ollut lainkaan huono. Elinvoimaisia lehtiä koko puu täynnä.


Koristeapiloissa miellyttää tietysti lehtien muoto, mutta myös väritys. Tarjolla on monen monta erilaista sävyä ja, kuten kaikki muutkin, nämä näyttävät kauniilta kuivan meriheinän seassa. Meriheinä on meidän pihassa taas vaihteeksi tämän kesän pop.

Joka päivä kohti uusia kasvikokeiluja ja mullittelua. Kukkivaa kevättä!

- Mikä kasvi on sinun suosikkisi näin keväällä? 

12 kommenttia:

  1. Ihanaa väriloistoa ja kasvirunsautta. Noita koristeapiloita olen ihastellut koko kevään, en vain raskinut ostaa kun en tiedä jaksaisiko talvehtia (perennapenkit reunaan olisin laittanut).
    Suloiset äitienpäivälahjat olet saanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät tuli niin rytinällä, että taitaa moni sipulikukka kukoistaa vain hetken, mutta tänä vuonna ajoitus on ollut hieno. Joka aamu on kiva käydä tarkastelemassa pihassa, mitä uutta tänään.

      Apilat ovat kyllä mielenkiintoisia. En tiedä, voiko niitä saada talvehtimaan, mutta toivottavasti pysyvät kesän kauniina.

      Lämmintä viikkoa sinulle ja iloisia pihahommia!

      Poista
  2. Onpas yllättävän kiva toi kärpässienituoli tuolla värityksellä - löytää varmaan uuden kohderyhmän.
    Mikä puutarha sulla onkaan!! Wau :)
    Itselleni juhlaa on se, kun omenapuu kukkii - ja sehän kukkii jo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, että tuo kärpässienituli mustavalkoisena on aikamoisen yllättävä. Varmasti löytää oman faniporukkansa, mutta monet luultavasti liputtaa yhä sille perinteiselle väritykselle. Itse pidän molemmista.

      Meidän piha ja puutarha on saanut jättiharppauksen tässä hellepäivinä, mutta tämä on vasta alkusoittoa. Lisää värien ja kasvien ilotulitusta on luvassa. Toivotaan, ettei tule sateinen kesä, kun tämä toukokuu antaa jo lupauksen ihan muusta :)

      Ja hei, toden totta omenapuiden kukkiminen on täyttää juhlaa!

      Poista
  3. Ihanat lahjat❤ Hieno hiuspyyhe, omatekoiset on niitä parhaita lahjoja ja tuo jakkara on ihana! Niin kauniita kukkakuvia! Omia kevään suosikkeja on krookukset ja vuokot:) Aurinkoista päivää❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsityölahjat ovat niin parasta. Pyyhe iski todella sydämeen, mutta hauskanen oli kieltämättä tuo musta-valkoinen perinnejakkarakin. Kevät on niin ihanaa aikaa kaikille pienille uutuuksille.

      Poista
  4. Onpa kivat lahjat! :) Ja kukkailottelu on ylimmillään. Kaunista, kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lahjoja on kiva tehdä, mutta tämä on se vuoden paras päivä saada niitä itse - Äitienpäivä! Perhe on niin parasta.

      Kukkailottelu on jo hyvissä lähtökuopissa. Oikein pohdin, minne tänä kesänä vielä ehtiikään?

      Poista
  5. Käenkaalissa onkin kiva kukka. Ihana toi sienituoli.
    Kauniita kukkia ja monta lajiketta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kukissa on niin paljon kauneutta, jokaisessa tavallaan. Olen tykännyt aina tuosta sienituolimallista, mutta nyt taidan olla jo sen fani.

      Poista
  6. Pioneita odotan taas nousevan kukkapenkkiin.Ne ovat mun Lempparit.Ihana tuo sienituoli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi pioneja odotan muuten minäkin :) ja olen jo viritellyt tukiakin valmiiksi, sillä joskus olen menettänyt ne, kun on iskenyt kova sade ja painavat kukat taipuvat sateessa hetkessä kohti maanpintaa ja silloin on peli menetetty. Hyvässä alussa on muuten pionitkin hellepäivien ansiosta.

      Poista