torstai 2. elokuuta 2018

Hellepäivän ennätys: Seitsemän taloa maalattu!

Aurinko porottaa kuumasti. Tässä kohtaa on pakko todeta, että olipa helpotus, kun ehdimme maalata autotallin katon monen monta päivää sitten. Katolla tepastelu on kuumaa hommaa, kun mikään puu ei tarjoa varjoa, eikä paahteessa muutenkaan juuri maalailla. Paitsi tänään. 

Kesällä koti laajenee ulos - puutarhaan ja terassille. Samalla tulee aivan uusi työkenttä puuhailla sitä sun tätä. Maalaus on niitä vakkarihommia. Ihan parasta on se tunne, kun jotain näkyvää ja merkittävää saa nopeasti aikaan.

No, ensin on palattava tämän postauksen alkulähteille ja todettava, että kesälomalla pyrin aina löytämään sen pienen tovin, jolloin olisi aikaa lukea niin vanhoja kuin uusiakin aikakauslehtiä. Poimin sieltä kiinnostavia ja inspiroivia ideoita, joista saisi kotiin kivoja piristyksiä tai voisi tehdä oman version. Naapurin Kirsiltä saadussa Kodin Kuvalehdessä oli hyvä vinkki: DIY-avaimenperä. Sitä lähdin tällä kertaa työstämään.

Seitsemän taloa työn alle

Mukavinta on ihailla valmista kylää, joten lähes valmiit talot pääsivät nyt tätä ensimmäistä kuvaa värittämään. Tässä käy taas se vanha tuttu kaava...monet jutut alkaa näyttää kiehtovan veikeiltä, kun niitä on paljon. Esineen ulkonäkö muuttuu aina, kun sen irrottaa ryhmästään. Alakuvassa talot ovat vielä yhtenä ryhmänä - keltaisia, punaisia ja vihreitä. Jälleen aikamoista väri-ilottelua. Muutamissa on jo nauhat ja avainlenkitkin. Ainoa huono puoli työskentelyssä oli, etten ole vielä(kään) ostanut niitä todella ohutta jälkeä tekeviä pensseleitä vaan sutisin tulitikuilla menemään. Toisaalta, ehkä sekin voi olla tehokeino.


Rima, josta talot tehtiin oli autotalliin jäänyt hukkapala (15 x 40 mm), joka oli aika hyödyntää. Esiin piti kaivella vielä jiirilaatikko ja jiiri(käsi)saha, jotta päästiin alkuun.


Lähdin sahailemaan taloja summamutikassa...vähän tosta ja sitten tosta - korkeus on erilainen jokaisessa ja samoin katto. Tavoitteena oli sellainen rintamamiesmalli, mutta avaimenperissä taisi tulla se tuttu kaava "ei kaivata vatupasseja". Pienikin talo saa olla oma persoona, jossa lopputulos on silmämääräinen. Ehkä sittenkin jopa tavoiteltavaa.


Ja hops! Ensimmäinen talo sahattu.


Reunat ovat kovin rösöiset, mutta hienolla hiekkapaperilla kulmat silottuu nopeasti.


Tässä vaiheessa taloihin poralla reiät nauhoja varten.


Aiemmin ostetut akryylivärit pääsivät taas käyttöön. Muutamista perusväreistä sai sekoitettua aika mielenkiintoisia sävyjä. Ehkä tämä on sellainen sopiva "rintsikkakeltainen".


Vähän kaikkea. Sekoitusta. Kokeilua. 


Tässä haussa perinteinen punamulta. Sekä mummolan kukat alkuun.


Talot on saatu maalattua ja tässä koko kylä vanhan höylän päällä.


Voisiko tällaisia antaa joululahjaksi?
Haluaisiko joku tällaisen talon?

Suunnittelun tärkeimpänä pointtina oli tehdä näitä joululahjoiksi. Mutta, mitä sinä luulet - haluaisiko joku tällaisen joululahjan?


Avaimenperät ovat n. tulitikkuaskin kokoisia. Tässä kuvassa mukana aski, joka antaa paremman käsityksen talojen koosta. Yksi punainen muistuttaa ehkä jopa vanhaa viljasiiloa tai olisiko se sittenkin rintsikkamallinen kerrostalo.


Tässä vielä lopuksi Kodin Kuvalehdestä leikattu vinkki, jonka pohjalta lähdin "omaa kylää työstämään". Olen itse näistä kauhean tohkeissani, mutten ole lainkaan varma, kuinka muut ajattelevat sen olevan käytännöllinen tai ylipäätään: haluaako joku tällaisen lahjaksi.

- Haluaisitko sinä?

14 kommenttia:

  1. Ehdottomasti haluaisin:)♥ Nuohan on aivan upeita, niin hienoja! Tuollainen kävisi ihan miksi lahjaksi tahansa tai vaikka mökkituliaiseksi:) Aurinkoista viikkoa💕🌞

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! No, nyt on ainakin yksi, joka sanoo, että ihan ok ajatus lahjaksi. Kiva! Täytyy vielä pohtia tarkkaan tuota avaimenperän naruhommaa, mikä olisi paras. Toki jokaiseen voi laittaa erilaisenkin.

      Poista
  2. Ihania �� siis ehdottomasti lahjoiksi��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ehkäpä ne käy. En ole lainkaan maalauksen mestari, mutta yrittää aina kannattaa :)

      Poista
  3. Olipa mukava "rintamamies"-lähiö! Pysyisiköhän minullakin saha kädessä? Joulu on taas niiiin lähellä ja lahjakori on aika tyhjä. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä Kodin Kuvalehden vinkki on kuva.

      Maalauksen voi tehdä, miten haluaa. Jänskään vaan näitä akryylivärejä. En ole niillä juurikaan maalannut ja aprikoin värien kulutuskestoa. Mallikuva oli hillitty, mutta minulla pyörii värit silmissä ja rintamamiestalot.

      Kyllä sinulla varmasti saha käsissä pysyy. Minäkin sahailin ihan fiiliksellä - vinoon ja suoraan. Näistä tulee siten persoonia.

      Poista
  4. Aivan ihania 💕
    Ihailen aina tällaisia itsetehtyjä kädentaidonnäytteitä. Minä en osaa piirtää/maalata mitään. Tai no, olen minä kokeillut talon seiniä, sisäpaneeleita ja ikkunanpokia. Niissä olin aika hyvä 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Virpi!

      - Maalaamista kannattaa aina kokeilla. Se on aika kivaa ja rentouttavaa puuhaa. Mulla itellä ei ole sopivaa "ateljeeta", joten vaatii aina omansa kerätä kaikki esiin ja siivota takaisin. Olisi paljon mukavampi antaa kaiken olla odottamassa, valmiina, kun inspis iskee.

      Poista
  5. Aivan ihania! <3 Minusta oikein käypä joululahja tai mikä vaan lahja, esim. tuparilahjana verraton. :) En pahastuisi tällaisen saadessani. Tosi kiva idea ja mainio toteutus. Pakettiin vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva juttu. Voinen siis hehkuttaa "yksi joululahja keksitty". Sopisi kyllä tuparilahjaksikin. Näitä voisi tehdä lisääkin, kun pääsi jonkinmoiseen rytmiin.

      Poista
  6. Haluaisin! Aivan ihania! Näistähän voisi tehdä myös saajan talon näköisiä, värisiä, lukea Mummola jne.
    Tosi kiva homma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Se semmonen saajan talon huomiointi olisi kiva juttu. Saaja voisi olla vielä iloisempi. Nyt tuli tehtyä vaan summamutikassa...pitänee jalostaa ideaa.

      Poista