tiistai 7. elokuuta 2018

Jotain täysin uutta, yksi todella vanha, mutta kuinka vanha?

Viikonvaihteessa kotialueella järkättiin vuosittainen tapahtumapäivä, jossa yhtenä osana oli kirppismyynti. Porukka sai siivota nurkkansa, koota tavarat isolle kentälle ja myydä itselle tarpeettomat. Tein sopivia löytöjä - ja oikeasti; kaikki upouusia! 

Kotiin lähti käyttämättömiä värityskirjoja (Puolasta ja Suomesta), muistikirja, special T-paita (joka oli tuotu Espanjasta ja saajalle heti alkuunsa liian pieni), dosetti...miten paljon ihmiselle oikeasti kertyykään uutta ja tarpeetonta tavaraa. Välillä ihmetyttää.

Uteliaisuus heräsi yllättäin

No, sitten on ne vanhat jutut. Niitäkin kerääntyy huomaamatta, mitä ja kuinka paljon riippuu ihmisestä. Vaikka itse pidän vanhoista jutuista, en ole ennen omistanut mitään sellaista "vanhaa", jonka nyt kirppiskuvioista kotiin bongasin. Eräällä myyjällä oli nimittäin myynnissä kaksi täysnäistä kahvipurkkia - pyöreitä, metallisia, pyöreällä muovikannella ja punavalkoisella etiketillä. Koko komeus oli vielä sinetillä varustetussa pahvilaatikossa. Ja mikä siinä sitten oli niin erikoista? No, kun koitin googlailla "Paulig kahvipurkkia" päädyin tietojyvästen lähteille, joka todella kieli purkin kuuluvan jonnekin liki 50 vuoden takaiseen aikaan. Ostamani Pauligin avaamaton kahvipurkki on ilmeisesti 1960-70 -lukujen vaihteen peruja. 



Tällainen on kahvilöytö - Givakt på svenska ja Huomio suomeksi.


Juhlapöytään - på festbordet -pahvilaatikko.


- Muistaako joku tällaista kahvilaatikkoa?


Tässä on kyllä jotain sellaista, joka huokuu menneitä vuosikymmeniä, omalla hauskalla tavallaan. 


Vuosina 1969-1973 Paula-tyttö oli Mervi Salonen.


Tältä peltinen kahvipurkki näyttää päältä. 



Apuja kaivtaan, kuka muistaa tarkemmin tämän purkin tarinaa.

Ensinnäkin mietin, kuinka jollain voi oikeasti olla kaapissa kaksi kahvipurkkia vuosikymmenten takaa? Mitä ihmettä tapahtuu (tai ei tapahdu) niiden vuosien aikana, että purkki voi säilyä avaamattomana ja ns. uudenveroisena?

Selvää ja tarkkaan tarinaa en juuri tästä Pauligin Huomio sekoitus -kahvista löytänyt, mutta kyljessä oleva Paula-tyttö on Mervi Salonen (toimikausi vuosina 1969-1973), joten kahvinkin täytyy olla noilta vuosilta. Paula-tytöt vuodesta 1950 tämän vuoteen.

Tässä on jotain hirmusen nostalgista. Se luultavasti päätyy keittiön koristeeksi. Myyjä suositteli, että porot voi kaataa vaikka etanan karkoitukseen ja purkin täyttää uudella kahvilla, mutta sehän ei nyt tässä kohtaa ole ollenkaan vaihtoehto. Historia olisi hauska saada selville tarkemmin. Olisin kovin kiitollinen, jos sinulla olisi tämän kahvin faktaa tai omia muistoja kerrottavana.

Muistaako joku teistä tarkemmin tämän purkin tarinan?
Oliko todellinen löytö, kun myyjä pyysi kahvista 5 euroa per purkki?

4 kommenttia:

  1. Hauskaa, miten voi kahvipaketti säilyä avaamattomana, kiinnostavaa. :) Ja onhan näissä vanhoissa purkeissa ihan erilaista tunnelmaa kuin nykypaketeissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, juuri sitä minäkin mietin, miten voi kahvi säilyä jollain liki 50 vuotta! Kauan saa säilöä ja sitten luopuu vitosella. Yhdenlainen aarre.

      Poista
  2. Vanhat kaffepurkit ovat sympaattisia!
    Harmi ettet päässyt Åblogien kirpparille, olin ottanut muutaman täsmätuotteen sinua ja tuunaustaitojasi silmällä pitäen ;)
    Mukavaa kesän jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua! Nyt mua alkaa ihan harmittaa. Katselin sun myytäviä kuvia blogissasi ja sain kyllä heti vihin, että nyt olisi mua kiinnostavaa. IIK! Toivottavasti oli muutoin hyvä kauppapäivä. Oli varmasti hieno kokemus.

      Poista