sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Roska + roska = uusi pöytä

Ympärillämme on paljon tarpeetonta tavaraa ja roskaa, jotka päätyvät turhaan kaatopaikoille. Kun katselee tätä roskavuorta uusin silmin voi huomata, että monet roskat sisältävät täydellisiä osia uusiin käyttömahdollisuuksiin. Vaatii vain pientä pohtimista ja näpertelyä, jotta voi syntyä ihan kelpoja juttuja.

Pakosti sitä roskaa syntyy, sillä kaikkea kulutusta ei pysty lopettamaan. Mutta - aina voi säädellä sitä omalla kohdalla. Minä pyrin alati pähkimään, kuinka löydän tasapainon oman elämäni tarpeellisen ja tarpeettoman kulutuksen välillä. Olen opetellut Zero waste -elämää ja kertaan mielessäni viiden K:n säästöä -> kieltäydy, karsi, käytä uudelleen, kierrätä ja kompostoi.

Tässä jälleen yksi vinkki, joka toteuttaa ainakin kohtia "kierrätä" ja "käytä uudelleen".

Miten syntyy mielenkiintoiset pöydät?

Kun tarvitset jotain uusia kalusteita, päädytkö ostamaan uudet kaupasta vai koitatko keksiä, miten voisit itse luoda pöydän tarpeisiisi?

Minä kaipasin paria pikkupöytää ja kun katselin "Pelasta roskat" -varastoani sain ilokseni yhdisteltyä juuri oikeita palasia uusiin pöytiin. Muutama vuosi sitten eräs ravintola heitti pois rikkinäisiä kalusteita. Kun on paikalla oikeaan aikaan voi aina käydä pelastamassa, minkä pystyy. Minä pelastin muutamat baarijakkaran jalat. Yhdestä syntyi aikanaan mahtava jakkara (klik!) ja kahdesta jäljelle jääneestä tuli pikkupöydät.

Toiseen pöytään tuli pöytälevy vanhasta shakkilaudasta ja toiseen riitti puinen viinipullolaatikko. Valtavan toimivat lopputulokset. Miehelle kannettiin osat ja annettiin selvä suunnitelma, millaista lopputulosta kaivataan ja hän vei homman maaliin. Hyvä meidän tiimi!


Tältä näyttää valmis shakkilautapöytä. Se sopii baarijakkaraan kuin olisi aina siinä ollut. Eikä yhtään huonoja ole Ekotorilta pelastetut jälkiruokakulhotkaan, jotka saavat nyt toimia juomalaseina.


Kurkistus pöydän alle paljastaa, että jalka kiinnitettiin shakkilautaan vesivanerilevyn avulla - pultein jalka levyyn ja levy ruuveilla shakkilautaan.


Niin vakaa kuin baarijakkara olla voi.


Kun jouluaika välkkyy mielessä alkaa myös punainen lasi saada jälleen uuden merkityksen. Kiitos vaan Ekotori. Nämä ovat aika karkit!


Kelpaisiko sulle? 
Yksi euro kappale :)


Ja tässä sitten toinen. Viinilaatikko on samalla "pöytä laatikolla". Voisi melkein olla "viinikaappikin". Kätevää. 

P.S testaa millainen on sinun tyylisi pelastaa maapallo - tästä.
- Minulle tuli vastaus;
 "Olet idearikas tuunaaja." :)
...ja tuo tulos kelpaakin minulle varsin hyvin!
Melkein sanoisin, että naulan kantaan oikea vastaus.

Minkä vastauksen sinä sait ja osuiko kohdilleen?

tiistai 22. lokakuuta 2019

Kiinnostava kokeilu - Syksyn lehdet taipuvat näinkin

Joskus tuntuu, että syksyä kestää ja kestää, mutta yhtäkkiä huomaakin, ettei ne lehdet ikuisesti puissa koreile. Nyt alkaa olla juuri se hetki. Äkkiä on siis tehtävä niitä juttuja, joita syksyn lehdistä aikoo. Tässä muutaman minuutin vievä vinkki!

Kesäisin en aina kiinnitä näihin nyt valitsemiini lehtiin huomiota, mutta syksyllä vaihtuvat värit vetävät jännästi muotokielenkin esiin toisella tapaa. Keräsin taskuun nipun keltaisen voittoisia lehtiä. Kotona pyyhkäsin ne ylimääräisestä vedestä kuivaksi ja aloin liimailla lehtiä (sen enempää "kirjan välissä kuivaamatta") valitsemani lasiastian kylkiin. Liimasin lehtiä sikin sokin ja lopulta sytytin kynttilän lasiastiaan. Syksyn tunnelma vilkkui lehtien väleistä mukavasti. Ja sopiihan lopputulos myös kukkamajakoksi. Tätä toteutan taatusti myöhemminkin.

P.S ja kun lehtiin kyllästyy, ne voi huudella purkin reunoilta ja käyttää astiaa taas uusilla tavoilla.


Valmis kynttilälyhty!


Nippu kauniita keltaisia lehtiä.


Paperiliimalla aloin liimata lehtiä.



...ja liimatut lehdet asemoin paikoilleen ulkopintaan.



Lopulta alkaa muodostua aina vain kiehtovampi kokonaisuus, kun valot ja varjot alkavat leikkiä.


Tämä on helppo vinkki toteuttaa mm. juhliin, jossa pitää nopeasti saada näyttäviä ja nopeita maljoja useaan pöytään. Astiaksi kelpaa mikä tahansa lasipurkki.


Tässä myös kukkamaljakkona.

- Oletko kokeillut?

lauantai 12. lokakuuta 2019

Tätä et ehkä ole vielä kokeillut?

Oletko viime päivinä katsellut ympärillesi - vieläkö näkyy pihlajanmarjoja?
Itse olen huomannut, että ainakin meidän kulmilta alkaa nuo joulunpunaiset helmet olla lopussa. Mutta onneksi ihan kaikki ei sittenkään. Päädyin koklaamaan itselleni ihan uuden idean toteutusta. 

Lokakuun merkit ilmassa

Tähän aikaa vuodesta alkaa pihlajanmarjat jo olla lintujen suissa. Niitä miellyttää kaikki kauniit punaiset pallukat, jotka ovat aistittavissa marjoiksi. Ahnaasti niistä tehdään selvää jälkeä. Olen saanut kokea senkin, kuinka linnut nokkivat pihan joulukoristeet, jos ne vain vähänkin muistuttavat marjoja. Eli talvipakkasilla pitäisi niitä pihlajanmarjoja tarjolla olla. Koskaan se ei onnistu, kun linnut ahmivat kaikki ennen pakkasten tuloa.

No, ei hätää. Tänä vuonna päätin kokeilla uutta kikkaa. Keräsin marjaterttuja - niitä aikoja varten, jolloin pakkanen paukkuu ja linnuilta on marjat vain haalea muisto menneiltä viikoilta. Päätin siis säilöä marjoja linnuille!

Otin sopivan neulan, paksua ompelulankaa ja tein vahvan solmun langan päähän - aloin pujotella marjoja kuin helmiä nauhaan. Tein nauhoista eri pituisia, mutta joka tapauksessa pitkiä helminauhoja. Langan toiseen päähän tein ripustuslenkin ja nostin ne S-koukuilla verhotankoon kuivumaan.

Lämmin ja kuiva sisäilma olkoon niiden parhaat ystävät nyt useiden päivien ajan. Jään odottamaan kylmiä pakkaspäiviä ja lumista maata. Silloin otan nauhat kuivatuksesta ja vien ne lintujen iloksi. Ehkä vielä virittelen ne johonkin kauniiseen kehikkoon tms. sen näyttää aika.

En ole lainkaan varma siitä, kuinka uusi kikka tämä on, mutta ainakin minulle ensimmäinen kuivatuskokeilu. Talvi näyttää, onko tämä hyvä idea vai mikä jää lopputulokseksi. Ehkäpä sinulla on jo kokemusta tästä? Sikäli mikäli marjojen säilöminen osoittautuu hyväksi teen takuulla laajemmin ensi vuonna.


Lähtökuopissa ollaan. Tästä se homma lähti - pussi marjoja, sakset neula, lankaa...


Kauniithan nämä marjat olisi ihan näinkin. Voisihan ne olla terttuinakin.


Nauhat alkaa jo selvästi erottua.


Vitsi, miten nämä alkaa niin kaunistua silmissä. 
- Ajatteleekohan linnutkin niin?


Tässä ne nyt roikkuu ensimmäiset ja odottaa kuivumista...ja pakkaskelejä.

Itse olen tästä ideasta aivan haltioissani, siitäkin huolimatta etten tiedä, toimiiko tämä oikeasti. Mutta. Jollei yritä ei voi tietää. Talvella olen viisaampi.

- Oletko sinä kokeillut?

maanantai 7. lokakuuta 2019

DIY- kaulakoru Valion tölkkien korkeista

Olen toipunut viikonvaihteen Turun kirjamessujen nostattamasta luovuuspiikistä ja suuntaan katseeni kohti uusia DIY-puuhia. Aamukahvilla, kun avaan litran tölkin idea hioutuu eteenpäin. Valkoisia korkkeja on nyt kertynyt tarpeeksi. 

Kesäiset päivänkakkarat ovat tältä vuodelta kukkineet, mutta menneen kesän lumoissa voi ideoida aina kukkivia päivänkakkaroita. Tölkkien muovikorkit kukoistavat nimittäin nyt kukan terälehtinä. Valion korkit ovat taittuneet kaulakoruksi.

Helppo kaulakoru Valion tölkkien korkeista

Tein ensimmäisen korkkikukkaseni Heli Laaksosen kirjajulkkarilahjaksi ja tämä on siis toinen kokeilu ensimmäistä soveltaen.

Näitä tarvitsin

- 7 muovista pullonkorkkia
- voipaperia
- silitysraudan
- tussin
- metallilenkki
- mustaa nauhaa
- poran


Jotenkin ensimmäiseksi kuvaksi on kiva tuupata valmis työ. Ja se on nyt sitten tässä, mallinuken kaulassa.


Kaipasin keltaisen keskustan ja valkoiset terälehdet. Onneksi tuo keltainenkin korkki vastaan tuli. Nyt vaan asettelemaan korkit sopivaan kuvioon.


Asettelin korkit voipaperin väliin ja silittelin kuumalla silistysraudalla yli. Hetkessä paksut korkit painuivat kasaan ja ikäänkuin liimautuivat toisiinsa. 

Silityksen jälkeen pitää kukka hieman taputella tasaiseksi ja viileäksi, ennenkuin se alkaa itsekseen taipuilla mihinkään suuntaan.


Kun kukka oli valmis koristeluun liimasin pikaliimalla muutamia helmiä ja tein tussilla ääriviivoja. Poralla yhteen terälehteen läpivienti ja siitä kaulanauhan pujotus.



Kyllä tästä aika kiva ja persoonallinen lopputulos syntyi. Aion kyllä käyttää. Ihan siitäkin huolimatta, että perheen juniori tokaisi kasan pullokorkkeja nähdessään ja sunnitelman kuullessaan "Et oo tosissas!".
No, olinhan minä.
Tällainen siitä tuli.
Ajattelin jopa huomenna laittaa sen töihin.
Huomenna ehkä kuulen, mitä työkaverit ovat tästä mieltä :)

- Kehtaisitko sinä käyttää? 

lauantai 5. lokakuuta 2019

Uusia ideoita tähän viikonloppuun!

Tänä aamuna heräsin kirpakkaan aamupakkaseen. Lehdet putoilivat puista kahisten. Syksy on totta vieköön himppasen etuajassa. Mutta se ei ole huonoa lainkaan. Syksyyn kuuluu nimittäin aina kirjamessut ja siellä saankin poiketa noukkimassa uusia ideoita alkavaan kauteen ja pidemmällekin.

Turun messukeskuksen kirjamessut avasivat messuportit eilen ja koko viikonvaihde on täynnä kaikenlaista kiinnostavaa. Jokaiselle jotakin. Samaan aikaan saman katon alla on nimittäin kirja-, ruoka- ja viinimessut. Esiintyjiäkin yli 900. Messujen pääteemana teatteri tuo paikalle mm. noin 90 teatteritaiteen edustajaa. Ajankohtaisteemoina ilmastonmuutoksen kulttuurivaikutukset ja lukutaito. Aivan loistavaa viikonloppuohjelmaa luvassa siis!

Kävin eilen aistimassa avajaispäivän tunnelmia ja aivan kohta palaan sinne uudelleen. Tässä muutama kuva eiliseltä.

Kirjoja, kirjoja, kirjoja... 

Onneksi kirjahyllyssäni on vielä tilaa. Löysin monta hyvää aihealuetta, mitä kauneimpiin kansiin käärittynä.


Tässä vinkkikirja DIY-ihmiselle.


Jouluttajaa muistetaan monilla teoksilla.


Vau! Pikku Prinssi kolmiulotteisena!


Ruisrock-posteri vm. 1977. Keräilijän unelma.


Teatteri kuuluu syksyyn, ainakin minulla. Turun Kaupunginteatterin Amélie on vielä näkemättä.


Paljon hyviä tarjouksia. Täältä löytyisi vaikka mitä esim. joululahjoiksi. Halvimmillaan kirjoja löytyi jopa 2 e / kpl.


Messukeskuksessa on lupa kirjoitella seinään. Tällä kertaa kysymys-vastaus -tyyppisesti. 
Mikä vuonna 2030 on toisin? Mitä sinä vastaisit?

Mahdollisuuksia syödä, juoda tai vaan ihailla


Jos sienituntemuksesi on hatara - messuilla saat asiantuntevaa opastusta. Minä tunnistan ainakin yhden :) kärpässieni!


Vinkkejä ja hyviä ohjeita on tarjolla ruokaan ja juomaan liittyen.


Mun ehdottomat lempparit - Syötävät kukat! Näitä on ostettu kerran jos toisenkin.


Viileisiin syysiltoihin Valamon luostarin glögiä. Tämän ostin matkaan.


Maistiaisia yllin kyllin.


Rohkeita askelia kohti tulevaisuutta. Kuivattuja kotisirkkoja, olkaa hyvät!


Suomen upeimmaksi itseään kuvaa Tallipihan Suklaapuoti. Ja herkkuja on juhlahetkiin tarjolla. Niin ja miksei ihan arkeenkin, jos nyt näin kauniita paloja pystyy syömään...


Kirjailijoita lavalla


Tarkkasilmäiset messuvieraat saattavat jo parkkipaikalla bongata sanamaija Heli Laaksosen runokuormurin.


WSOY:n osastolla mm. Heli Laaksosen uusin runokirja.


A-hallin Agricola-lavalla esiintyy Heli Laaksonen ja Kyösti Mäkimattila. Ja ihan joka ainut penkki on varattu! Lauantaina Heli saa auditorion lavalle vieraakseen Lauri Tähkän.


Runovuoropuhelua. 



Helin ja Kyöstin asut herättävät yleisön kiinnostuksen. Kyöstin kommentti "On se jännä, kuinka jotkut tekevät housukankaasta jopa verhoja!" sai yleisön nauramaan.


Helin uutuuskirja Aurinko. Porkkana. Vesi. sisältää runoja aikuiseen makuun ja Heli vinkkasi, että niiden pohjalta hän lähtee Aurinkokiarros-runorundillekin.


Esiintymisen jälkeen nimmarit oli haluttuja. Kirjojen kansiin tuli omistuskirjoituksia.


Kyöstin uutuuskirja Valoina toisillemme on miehen jo 4. runokokoelma.

- Oletko sinä jo ollut Turun kirjamessuilla?