tiistai 28. tammikuuta 2020

Enkeli vaihtoi väriä

Enkeleitä, onko heitä?

- On, on.

Niitä löytyy kyllä kotoa...ainakin pihapuiden oksilta, yksi roikkuu varaston reunalla, toinen makoilee kivikossa, eräs pikkuruinen enkeli on tiiliseinään naamioituneena ja muutamat on kätketty talon seinien sisään sillä suojelusenkeleitä pitää olla. En voi sanoa, että ne olisivat mitään suurempia keräilykohteita, mutta jostain niitä aina vain ilmestyy.

Jälleen aukeni eteen tilaisuus pelastaa muutamat erään muuton pyörteissä. Vanhat kultaiset enkelit olivat saaneet vuosien mittaan muutamia kolhuja ja maali oli sieltä täältä pois. No, sekin voisi olla tehokeino sellaisenaan, mutta aina voi maalta joko entisöiden samalla värillä tai vaihtaa kokonaan tunnelmasta toiseen. Olen niin armoton maalien rakastaja, että värien vaihtelu on mielestäni varsin piristävää. Näitä kultaisia enkeleitä on varmaan monilla ja nyt myös minulla. Tosin. Ne vaihtoivat väriä.

Tuomari Nurmio levytti liki 40 vuotta sitten laulun Lasten mehuhetki, jossa laulettiin "...lasten mehuhetki, päättyi ikävästi, musta enkeli vei päivänsankarin...". Tutut sanat monelle. Mitä laululyriikka sitten haluaakaan viestiä; kätkettyä tuskaa, lapsuuden pelkoja ja ahdistusta...ristiriitaisia tuntemuksia. Paljon jää varmasti kuulijan oman tulkinnan varaan, mutta varmaa on että musta enkeli ei ensimmäisenä tuo mieleen iloista ja valoisaa hahmoa.

Niin tai näin - kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää, mutta kaikki mustakaan ei liian mustaa. Lahjoituksena saamani kultaenkelit ovat siis uudessa värissään mustia ja valmiita uusille paikoille. Spraymaali tekee hetkessä ihmeitä. Esineen koko luonne muuttuu silmänräpäyksessä. Onhan tuo musta enkeli aika kiehtova.


Lähtöasetelma - kultaiset enkelit.


Pieniä kolhuja, jotka on maalilla helposti korjattavissa.


Simsalabim...onko tämä nyt SE musta enkeli, joka vei päivänsankarin?
P.S huomaa tiiliseinään piiloutunut pikkuenkeli.


Siinä ne nyt kuivattelee ja odottaa uusia paikkoja, jonne lentää liihotella.


Jostain kohdin kultaväri paaltaa esiin, mutta se sopii hyvin muuten niin mustaan yleisilmeeseen.

Talven selkä tuntuu taitetulta ja mieli viipyilee yhä useammin ehostusmaalauksien parissa. Iso puinen lyhtykin on jo päässyt To do -listalle. Ensimmäinen kerros maalia on siihenkin jo sudittu. Mustaa. Ylläri.

- Joko sinä olet aloittanut tämän "pienillä toimilla kohti uutta ilmettä" -kevätprojektin?

20 kommenttia:

  1. Enkelit vaihtoi väriä nykyaikaisemmiksi. Nyt ne näyttää hienoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä se juurikin noin taitaa olla. Ja onneksi väriä voi aina vaihtaa. Alati syntyy uutta.

      Poista
  2. Spraymaaleilla saa ihmeitä aikaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onko yksi mun lempipuuhia. Maalata. Hetkessä näkee työnjäljen.

      Poista
  3. Nuo mustaksi maalatut on kauniimpia, itse en tykkää kullan väristä, olisin ne maalannut joko mustaksi tai valkoisiksi.
    Olen samaa mieltä, kyllä enkeleitä on,olen sen tuntenut pari kertaa.
    Tarttes käydä kirppiksillä jos sieltä löytäis jonkun uuden idean kevätprojektiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua kyllä miellyttää kullankin sävy, mutta jotenkin tuntui siltä että oli aika kokeilla muuta. Ehkä hopeakin olisi toiminut.

      Kirppikselle pitäisi taas suunnata minunkin, sillä kevät kaipaa kyllä uusia ideoita.

      Poista
  4. Täytyy sanoa, että tyylikkyyttä saivat enkelit ainakin uuden värin myötä. Ehkä näillä ei sitä syvintä merkitystä olekaan, vaan ovat kauniita vain sisustuspatsaina?
    Kiitos illan alkavasta korvamadosta ;D Tykkään kyllä biisistä muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😁 korvamato tulee välittömästi! Enkä voi sille mitään, että aina alkaa tuo biisi soida päässä kun nään mustan enkelin. Musta on kyllä aika moderni. Mattaisuus antaa lisäbonusta.

      Poista
  5. maali tekee ihmeitä aikaan,eikä ihan joka koloa tartte maalin niin hyvin peittääkän....
    Sulonen pikku-enkeli,,monta kertaa piti katsoa:että missä ihmeessä?:))
    Enkelit muuttuivat kauniiksi...:)
    Minä olen ihan mahoton noitten maalausten kanssa ,aina vähän fiiliksen mukaan vaihtuu värit.
    Mutta minulla noita kultaisia muovisia enkeletä.aika monta,..nyt täytyy sanoa "ei oo käyny ees mielessä eetä ne oisis suhhuutellu",Kiitos tästäkin ihanasta tarinasta! Titta!!
    joo biisi ei tuttu;)
    mutta musta enkeli on surun enkeli..se ei tuo murhetta ..vaan murehtii kanssasi ,,kuuntelee surusi;))
    Violetti (lila):) toivon -enkeli?
    Oikein ihanaa viikonloppua!.Sinulle Titta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika jännä, miten keksit nostaa esiin juuri tuon "lila"-enkelin. Mietin nimittäin itse, millainen vaikutelma olisikaan, jos enkeli olisi esim. liila, keltainen tai punainen. Joskus värillä ei ole väliä, mutta toisinaan se voi muuttaa kaiken. Nyt on vaan mustan enkelin aika. Kaikkea pitää valmistella, kun kesäilmeetkin kaipaa taas kaikenlaista. Uusia ideoita!

      Sinä osaat asetella sanat aina niin kivasti. Viestisi lämmittää joka kerta. Kiitos Liisa!

      Poista
  6. Kevättuunaukset alkoivat huonekasvien mullanvaihdolla ja suurempiin ruukkuihin istuttamisella. Nyt olisi työn alla tavisruukkujen "maisemoiminen". Jospa tekisin kankaasta jonkunsortin pyöreät korit?

    Töissä on tuunattavaa kyllä. Just tänään tuli tilaus teemabileistä, joiden aiheena on Kultahattu iloisella 20-luvulla. Höyheniä ei tule illoistani puuttumaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai hitsi...tulipa hyvä muistutus! Pitäisi ehkä aloittaa mullan- ja ruukkujen vaihdot hiljalleen. Äsken kurkkasin autotalliin talvehtijoita ja siellä vasta odottaakin iso multaurakka.

      Teemabileet kuulostaa juuri sellaiselta, että luovuus pääsee valloilleen. Vautsi!

      Poista
  7. Nyt enkelit näyttävät tyylikkäiltä.
    Ehdottomasti upeammat näin.
    Malesiassa alkoi viimeisinä päivinä kaikki kullalle kiiltävä jo kyllästytttää.
    Ihan vielä en pääse kotia kevätkuntoon laittamaan.
    Kaikkea ihanaa viikonloppuusi!

    VastaaPoista
  8. Tavallaan kullassa on oma viehätyksensä, mutta joskus se perinteinen ratkaisumalli on hyvä haastaa. Malesiassa on varmasti ollut hienoa värikylpyä, voin vaan kuvitella. Mukavista helmikuuta. Ajattele ensi kuu on jo kevätkuukausi. Huhuu! Ei meillä ole vielä(kään) talvi alkanut. Tammikuussa istuttelin hyasintteja ulos. Ulkoenkelin valvovan katseen alla.

    VastaaPoista
  9. Hienon värin saivat enkelisi vaikka minä en olekkaan mikään erityisen enkeliystävä. Mutta enkelipatsaat kyllä meidän molempien yöpöytien päällä on kuitenkin. Ja samalla otsikolla kirjoitin joskus postauksenkin kun sattui sellainen tapaus meidän mökillä että olimme tilanneet sementtiauton uudenpuolen anturan täyttöä varten. Jostain syystä kuski käänsi auton meidän ison nurmikon päälle ja yritti sitten peruuttaa kyseiselle paikalle. No kiinni se jäi sinne. Mies auttamaan minkä pystyi ja alkoi antamaan jopa ohjeita, laittoi hiekkaa ja isoja reunakiviä renkaiden alle. Ihmettelin minkälainen kuski tuollainen on kun ajaa painavan auton toisen nurmikolle. Sieltähän pommas ulos nuori tyttö ratintakaa katsomaan miten tästä selvitään. Sitä ennen se oli jo käännellyt rattia ja renkaita vaikka mihin. Lopuksi miehen opastuksella saivat auton pois nurmikolta ja siihen hommaan mihin oli tullutkin. Katselin kauhulla nurmikkoa minkäänlaista jälkeä siinä oli. Ei viitsitty sitten moittia tyttöä kun oli itse jo todella pahoillaan. Auton poismentyä katselin taas nurmikkoa ja huomasin siinä suuren enkelin kuvan. Samanlainen kuin lapsena tehtiin lumihankeen. Ei ehkä niin hyvä mutta selkeä kuitenkin. Yritin ottaa siitä kuviakin. Se oli useampia metriä korkea mikä vaikeutti kuvaamista. Olisi tarvinnut kuvata oikein korkealta niin silloin olisi saanut paremmin siitä selvää. Enkeleitä onko heitä? Näin minäkin kysyin. Että autolla piirsi enkelin. Oli se huikeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niitä enkeleitä puolivahingossa kotiin ajautuu, vaikkei olisikaan suoranainen keräilijä. Minullakin. Mutta tuo teidän enkeli nurmikolla onkin sitten ihan omaa laatuaan. Jotenkin tarinasi myötä aloin ihan nähdä silmissäni tapahtumat. Huh...huh! Kaikkea sitä sitten voikin lopuksi aistia siitä, joka ensi vaikutti suoraan katastrofilta. Tai kai se sellainen oli loppuun saakka, mutta muoto vangitsi muihin tuntemuksiin. Ja jää muuten varmasti hyvin muistiin. Hieno tosi tarina. Kiitos tästä!

      Poista
  10. Näyttää tosi hyvältä :) Musta enkeli on jotenkin paljon modernimpikin. Kyllä spraymaalilla saa paljon aikaan. Itsekin olen ko maalien suurkuluttaja. Kummoisia kevättuunauksia en ole vielä ainakaan tehnyt, mutta kyllä olen hankkinut jotain uutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se vaan totta on että maali on pienten ihmeiden tekijä. Miten paljon pelkkä väri vaihdon saakaan aikaa. Iso muutos. Aina pitää maalia olla jemmassa ja musta on vakkariväri.

      Poista
  11. Tulipa kuin uusia, kun saivat maalia pintaansa. Upeat enkelit.Söpö myös tuo pikkuenkeli, joka on piiloutunut tiiliseinään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ilman maalin ihmeellisiä vaikutuksia olisi vaikea kuvitella elävänsä. Kun joskus pääsi sisään tähän uudistavaan ja helppoon tapaan muuttaa ilmettä ei ole siitä luopunut. Jokainen kevätkin on = maalausta. Vanha näyttää aina uudelta.

      Poista