sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Parhaat löydöt kevääseen

Tämä talvi on yllättänyt joka ainut päivä. Yksi erikoinen esimerkki siitä on, että meidän tienoilla kirsikkapuut ovat jo pökänneet kukkia (Oli aika -blogin instassa muutama kuva). Ihmisiä on parveillut kirsikkapuiden luona ja kuvia on otettu etuajassa, sillä helmikuu taitaakin nyt olla uusi huhtikuu. Kuinka kaunista tuo kukkien puhkeaminen onkaan auringonpaisteisina päivinä. Mutta - seuraavassa hetkessä tuulee, viuhuu ja sataa vettä. Melkoista vuoristorataa, mutta eipä haittaa sillä maaliskuu on jo kevätkuukausi!

Olen aloittanut uusien kevät-kesätarvikkeiden hankinnan...ehkä hieman etuajassa, mutta kun tarkemmin mietin, olenko sittenkään? Kyllä sitä jonkinmoisia intohimoja on näissä ennakoivissa siirtymissä. Tavallaan aina elää jo hitusen seuraavaa kautta. Tässä postauksessa esittelen hyvistä löydöistäni muutamat, jotka tuovat uutta ilmettä, iloa silmälle, puhtia pihasteluun ja sopivat mitä parhaiten lahjavinkeiksi.

Kastelukannujen kuningatar - Lungo

Kastelukannu on jokaisen kukkaistelija-pihastajan välttämätön esine ja lisää bonusta käyttöesineelle tuo kiva ulkonäkö. Olen suosikkini nimennyt jo kauan kauan sitten ja pitkään olenkin etsinyt belgialaisen Xala-tuoteperheen kahvipannua muistuttavaa Lungo-kannua, jota en kuitenkaan lähtenyt hankkimaan kaukaisilta messumatkoilta enkä niistä harvoista kivijalkamyymälöistä, joilla ei ollut verkkokauppaa.

Lungo oli kauan ostoslistani kärkipaikalla ja olin lopulta jo suunnittelemassa hankintamatkaa kauempaankin. Joskus jonkin tuotteen vetovoima etsiessä ja odottaessa lakkaa, mutta tämän kastelukannun kohdalla saatan sanoa, että kävi päinvastoin. Kun muotoilu kolahtaa se vaan kolahtaa niin, että verkon syövereistä alkaa oikein hakemalla hakea, missä olisi lähin myyntipiste. Tässä yhdistyy suloisesti arjen käytännöllisyyttä, satumaista ilmettä ja tyylikästä linjakkuutta samassa paketissa.

Tovi sitten toiveeni täyttyi sillä ihana Puutarhurin Maja Tampereella, oli ottanut Lungoja valikoimiinsa ja verkkokaupastakin niitä pystyi helposti tilaamaan. Voi miten tätä hetkeä olinkaan odottanut. Enkä ole ainut. Monet aiheeseen perehtyneet ovat osanneet ottaa koppia tästä mahdollisuudesta. Jos sattumalta et ole tiennyt tätä ihanan palvelun myymälää suosittelen kyllä kurkkaamaan ja tutustumaan vaikka tästä. Minä varauduin kesään ja ostin kerralla kolme mustaa kastelukannua! (Puutarhurin Majan valikoimissa myös valkoinen ja vihreä). Talon jokaiselle asukkaalle omansa. Tässä kohtaa täytyy vielä kiittää - Kiitos Minna, että otit nämä kaunottaret valikoimiisi! Paketillinen kevättä on saapunut uuteen kotiinsa!

Huomattava kauneusarvo arkisessa käytössä, mutta tässä tuotteessa on ihana puoli sekin, että kannua voi käyttää myös kukkamaljakkona ulkona. Se on taatusti yksityiskohta joka huomataan.

Sanottakoon jo näin helmikuussa, että on muuten loistava lahjavinkki äitienpäivään! 
Mikäli kiinnostuit - älä jää liikaa miettimään. Lungot viedään käsistä!

Pihastajan ykkösasu on farkkua

Ostin ihanat Lungot Puutarhurin Majasta ja samalla löysin mitä kätevimmän farkkukankaisen puoliesiliinan puutarhahommiin. Kuinka usein olenkaan pärräillyt sitä, ettei istutuslapio, kukkasiemenet, sivuleikkurit, rautalangat, monitoimityökalut sun muut seuraa helpolla mukana. Nyt seuraa! Tämä pitkä denimessu mahdollistaa kaiken kuin "työkaluvyö". Iso tasku ja pikkutaskut nepparikiinnityksellä kuljettavat helposti tarvittavat asiat mukana matkassa. Pitkä etuhalkio helpottaa ja mahdollistaa liikkumisen, joten puutarhatöihin tämä on täydellinen.

Korkkarit siirretään nurmikolle

Kengät ovat kuuluneet moniin asetelmiin läpi vuoden. Tälle kesälle haussa oli uudet keramiikka- tai betonikengät. Muutamia sopivia löytyikin, mutta kotiin ostin tällä kertaa aidon kokoiset korkkarit (Finnmari). Ne ovat kuin korut jo sellaisenaan, mutta lisäelävyyttä tuo aikanaan kauniit kukat. Nyt vaan ideat muhimaan sillä kesällä korkkarit kukkivat!

Ilmeikkäät kukkaruukut

Helmikuu on mullanvaihtojen aikaa. Olen aloittanut tuon sotkuisen homman ja hankkinut uusia ruukkuja. Erityisen hauskoina ovat omaan silmään käyneet erilaiset pää- ja kasvoaiheiset ruukut. Uusi mandariinililja kaipasi ilmeikästä ruukkua ja kliivia lisää tilaa. Mandariinililja pääsi persoonalliseen kasvoruukkuun (H&M) ja kliiviat ruukkuihin joiden korkeutta pystyy helposti muuttamaan kevyen telineen avulla (Bauhaus). Rakkaus viherkasveihin on ollut aina ja nyt mm. kliiviat ovat nousseet suosikkilistalla. Tässä tavallaan yhdistyy kukkakimppu ja viherkasvi. Vanhat ruukut olivat ahtaat, joka sopii varmasti hyvin kukkia esiin houkutellessa. Nyt vaihdoin ruukut suurempiin, joten saattaapi olla, että kasvuun lähtee mieluummin komeat lehdet ja kukinnot jää saamatta. Aika näyttää. Viileällä kuistilla ne ovat voineet talvikauden erittäin hyvin. Lisää oppeja ja kokemuksia saan Suomen kliivia harrastajat -facebookryhmästä. Kliivia on valloittavan kaunis, mutta sitä ei suositella esim. kissatalouksiin.

Kevään pupumaisin maljakko

Pääsiäinen on valloittava kevään juhla, jota on jo vuosia tullut vietettyä vaihtelevien juhlakoristelujen kera. Pupuhahmot ovat ihastuttaneet, sillä niissä on samalla aimo annos jotain satumaista "Liisa Ihmemaassa" -pilkahdusta. Tämä postauksen pupumaljakko (Flying Tiger Copenhagen) on täydellinen ihan muutamalla kevätoksalla. Varaslähtönä sovitin "pupun korviin" jo pajunkissoja.

Salapurkin tunnistaa korvista

Pääsiäisen kattaukseen kuuluu ehdottomasti salaiset pikkuastiat, jotka kätkevät sisälleen makoisat pääsiäisherkut. Nyt kuulolla! Muutamalla eurolla saat suloisen pupuastian (Flying Tiger Copenhagen). Tämä söpöstyttää kattauksen hetkessä!
_______________

Kevät on uudistuksen aikaa

Jos piha saa uusia kaunistuksia niin niitä saa myös sisätilat. Kävin katsomassa "Se mieletön remppa" -leffan ja sen jälkeen aprikoin luotanko omiin remppataitoihini vai menikö ne täysin(!). Ei sillä niin väliä, sillä kevätilme syntyy ihan vaan sisustamallakin.

P.S oletko jo muuten testannut tätä hauskaa testiä -> millainen tyyppi olet sisustusmakusi perusteella? Minä keikuin seikkailijan ja taiteilijan määritelmissä. Mukavaa kevään odotusta!


Puutarhurin Majasta löytyy Lungoja kahdessa koossa. Pienempi on 8 litraa ja suurempi 12 litraa. Materiaali on kevyttä, kestävää, kovaa ja joustavaa HDPE-muovia, jolla on hyvä iskunkestävyys myös alhaisissa lämpötiloissa. "Kaunis kuin koru!"...en vaan voi lakata ylistämästä.


Meillä lungoillaan niin, että jokaiselle on oma kannu. Kuvan krookukset ovat muuten myös Puutarhurin majan valikoimissa. Kiitos Minna! Näillä saa taiottua kukkaloistoa silloin kun mikään ei vielä kuki muutoin.


Jos mietit äitienpäiväksi sopivaa lahjaa - ihan vaan vinkiksi tämä Lungo, jonka on suunnitellut belgialainen suunnittelija Davy Grosemans.


Tästä se lähtee kevät. Terassi vaatii pesua ja väriä, mutta kastelukannu ja työessu ovat valmiina!


Kevät on lähempänä kuin uskookaan. Huomaa myös ihanat pihastajan keväisen hempeät karvatossut ja paljaat jalat! Helmikuussa tarkenee vähemmälläkin.


Ensimmäiset kukkasiemenet on hankittu ja istutusvälineetkin ovat viime keväältä uuden karheat.


Tekeekö äiti piha- ja puutarhatöitä?
- Tämä essukin on hyvä lahjavinkki äitienpäivään!


Kerrankin kaikki mahtuu hyvin mukaan.


Kauden kuumimmat korkkarit (Finnmari) ja kauniisti kukkivat silkkiset krookukset (Puutarhurin Maja). Näistä syntyy taas vaikka mitä.


- Olisiko sinulla paikka "pihakorkkareille"?


Linjakas ruukku (H&M) saa aivan uutta ilmettä maalatuista kasvoista.


Mandariinililja on uudempi tulokas viherkasveissamme ja ilmeikäs tuttavuus. 
- Ruukku hiuksilla vai hiukset ruukulla?


Näppärän muuntuvat ja kevyet elhot (Bauhaus) antavat kodin kaikille kliivioille.


Ylös vai alas?


Vuoden paras aika on kliivian osalta käsillä - kasvit puhkevat kukkaan vuorotellen. Lehdissä on selkeyttä, linjakkuutta ja kaunista vihreää.



Vähemmän voi olla enemmän. Sen osoittaa tämä pupumaljakko.


Pääsiäiskätkö. Tänne mahtuu monet herkut.


Kaunista purkkia voi pitää esillä läpi vuoden. Ja aina se kätkee sisälleen yllätyksen.

- Mikä on sinun paras löytösi tänä keväänä?

torstai 13. helmikuuta 2020

Festarinauhasta ystävänpäiväylläriksi!

Kuinka moni onkaan kaulallaan kantanut jossain tilanteessa näitä kukallisia kaulanauhoja? Festareilla ne ovat saattaneet mennä rikki tai tulla jopa ehjänä kotiin. Kukista saa aikaiseksi mitä vain esim. DIY-kortteja tai muuta askartelua.

Minä bongasin kauppareissulla makeista makeimman Chupa Chupsin, joka ei ollutkaan tikkari vaan tikkarin mallinen huulikiilto. Tästä saa nopeasti pienen ystävänpäiväyllärin huulikiiltojen ystävälle.

Kaulanauha meni purkuun ja kukista syntyi "kukkiva paketti" huulikiillolle. Siitä tuli kuin pieni kukka. Ja varsin makea sellainen tulikin.


Kaulanauha, josta voi askarrella vaikka mitä. Silkkikukat kannattaa ehdottomasti aina säästää.


Kaulanauha purettuna. Tässä kohtaa leikkasin keskelle reiän ja lähdin pujottelemaan lehtiä tikkarin tikkuun.


Makea esimerkki kivojen uutuuksien bongauksista - Chupa Chups huulikiilto.


Silkkikukkien lehdistä syntyi hetkessä uusi lahjapakkaus.


Chupa Chups huulikiilto alkuperäisessä myyntipakkauksessaan...


...ja uusi lahjapakkaus. Tämä kukka ei edes kuihdu.


Kortiksi kylkeen sopii hyvin DIY-kortti, joita askartelin tovi sitten.

- Mikä on sinun paras vinkkisi ystävänpäivälahjaksi?

lauantai 8. helmikuuta 2020

Mitä tehdä kiiltokuvilla?

Tämän päivän arkiset asiat ovat huomenna historiaa. Välillä mietin, miten historia syntyy ja muuttuu. Miten asiat jäävät elämään ja mistä lopulta tulee sellaisia, joista myöhemmin puhutaan, kerrataan ja muistellaan. Miten kiinnostuksen kohteen vaihtuvat, muuttuvat ja kenties palaavat vanhoihin asetelmiin.

Muistot ja keräilykohteet

Mikä meille juuri nyt on tärkeää, jolla on vuosienkin päästä merkittävä keräilyarvo? 
- Sitä ei välttämättä osaa ennustaa ja kaikkea ei pysty parhaalla tahdollakaan ennakoimaan. Ehkä se jokin syntyy varsin arkisista esineistä. Arvo voi olla rahallinen tai vain tunnearvo.

Kukapa olisi esim. aikanaan arvannut, kuinka 1960-70 -lukujen Väinö Paasosen suunnittelma Karhulan lasitehtaan Jalostajan Turun sinappilasi nousee vielä vuosienkin päästä uuteen suosioon. Näissä 7,5 cm:n korkuisissa laseissa myytiin sinappia ja tyhjänä ne tuolloin päätyivät juomalaseiksi. Vahvat lasit kestivät kulutusta, eivät helposti kellahtaneet kumoon ja niitä löytyi taatusti jokaisesta tuon aikaisesta kodista. Nykyään kyseiset lasit ovat nousseet sisustajien ja bloggaajien suosikeiksi tehden paluun kattauksiin. Vuosien Ruususen uni on päättynyt. Sinappilasi is back!

Kuinka on käynyt kiiltokuvan?

Kiiltokuvan historiaa voidaan tunnistaa 1800-luvulta asti - Suomeen ne ovat rantautuneet 1900-luvun alussa. Kiiltokuvakulttuuri alkoi kehittyä, sillä tuo kiiltävälle paperille painettu tai kiiltäväksi lakattu, värillinen painokuva laajensi nopeasti suosiotaan. Kiiltokuvien värittämät ja selkeän kauniin kaunokirjoituksen täyttämät muistovihkot ja -kirjat löytyivät yhä useammilta. Kiiltokuvien "kiiltsujen" keräily oli suosittuakin suositumpaa ennen kaikkea sodanjälkeisten suurten ikäluokkien tyttöjen, heidän tyttäriensä ja vielä tyttärientyttäriensäkin keskuudessa. 1970-luvulla muistovihkojen tilalle ilmestyi Ystäväni-kirjat (valmiita kysymyksiä täytettäväksi omilla vastauksilla) ja tarrat kiilasivat kiiltokuvien ohi. Nyt sosiaalinen media on enimmäkseen korvannut vanhan ajan kirjat ja vihkot. Kiiltokuvat ovat vaipuneet unholaan, mutta vain palatakseen vielä joskus uudelleen.

Jossain suklaarasioissa, kenkälaatikoissa ja keräilykansioissa on edelleen kätkettyinä vanhat aarteet. Joillain niihin liittyy omat henkilökohtaiset muistot, mutta toisilla se on vain silkkaa rakkautta ja arvostusta vanhaan aikaan ja sen luomiin nostalgisiin tunnelmiin.

Kuin tilauksesta sain lahjaksi vanhan muistokirjan. Kirjan johon minulla ei ole mitään tunnesiteitä, sillä se on kirppislöytö. Nainen myi keräilijäisänsä kokoelmia ja näinpä minulle päätyi yksi kirja. Kirjan omistaja on ollut Maija - todennäköisesti joku n. 10-vuotias tyttö vuonna 1960. Kirjassa on huolellisella kaunolla kirjoitettuja värssyjä Päivikiltä, Marjalta, Marjalta, Liisalta, Heljältä, Arjalta, Leenalta, Irmeliltä, Ritvalta, Pirjolta, Annikilta ja äidiltä.
Äidin käsiala on kaunista, lennokasta ja persoonallista.
Äiti on selvästi ollut taiteilijaluonne.
Näet kuvan äidin kirjoituksesta Oli aika -blogin instagramin sivuilla.
Paikkana ja aikana lukee "Kustavissa 6. II. 1960".

Tämän muistokirjan alkuperäinen omistaja Maija saattaa tällä hetkellä olla n. 70-vuotias, muttei hän varmasti aavista, minne muistokirja on matkannut.

Vastaan hänelle;
- Muistosi ovat vaihtaneet omistajaa. Maija, vaalin näitä värssyjä rakkaudella.

Kenkälaatikosta löytyy kiiltokuvakokoelma

Aiemmin saamani suuri kenkälaatikko sisältää osittain juuri näitä kiiltokuvia, joita löytyy kirjan sivuilta. Mutta myös paljon muita, uudempiakin kiiltokuvia. Koska harva niitä katselee kenkälaatikosta päätin tehdä kiiltokuvataulun. Näin vanhan ajan kauniit kuvat ovat silmissä päivittäin. Taulu on suloista historian siipien havinaa nyky- ja pop-taidemaisin maustein. Ainakin minun silmääni.

Tässä käy taas, kuten niin usein ennenkin - hullaannun väreistä, erilaisista muodoista ja ideoista. Innovaatiot muuttavat alati sisustusta.
- "Koti on vaihtuvan taiteen näyttämö" on tunnuslauseeni.

Näin tovi sitten Anna Hanskin kotiesittelyn Dekossa 1/2020.  Kaunis ja persoonallinen koti, jossa elää vahvana aistikas kerroksellisuus. Anna kuvasi kotiaan niin osuvasti, että sanat oli pakko napata muistiin. Näin se meni:
- ”Tykkään rönsyillä, mutta ihailen toisaalta myös värittömyyttä ja minimalismia. Olen kuitenkin hyväksynyt sen, etteivät ne ole minun juttuni. Onneksi voin silti nauttia minimalismista muualla kuin kodissani.”

Näin se on minunkin kohdallani. Tässä viimeisin villitys. Kiiltokuvataulu.



"Onnen enkeli kultasiipi
luokses usein lentäköön..."


"Kun onnesi aurinko hymyilee..."


Kirjoituspaikkana: Koulussa 7.4.1960


"Maija on se kaunis tyttö
toisetkin sen todistaa..."


Hauska, miten kynä kulkee paperin pinnassa eikä nouse jatkuvasti kirjainten välillä. Kaunoa, sitä se on.


"Onni olkoon osanasi
elämäsi retkellä..."


"Ruusuisilla kukkasilla
tahdon sua tervehtää..."


"Maijalle!
Onnen kukkasen taitan..."


"Kolme sanaa sinulle
ole ystävä minulle..."


"Monta sulla muistettavaa
moni muistaa sinua..."


Tältä näyttää n. 60-vuotias muistokirja.


Kenkälaatikko täynnä vanhoja kiiltokuvia.


- Onko joku kiiltokuvista sinulle tuttu?


Tovihan tässä menee, kun lähtee miettimään, mitkä valitaan tauluun.


Pientä sommittelua, kuinka päällekkäisyys syntyy, mikä alle, mikä päälle ja mikä molempia.


Monen monta kiiltokuvaa mahtuu valkoisen suuren kehyksen sisään. 
P.S huomaa myös vierellä oleva puisesta viinipullolaatikosta tehty kaappi.



Eau de Colognessakin on nostalgiaa.




- Onko sinulla muistokirjoja?
- Miten sinä olet hyödyntänyt kiiltokuvia?