keskiviikko 18. marraskuuta 2020

Karavaanarielämää ja punaisia aittoja

Monen monta vuotta on kulunut siitä, kun viimeksi olen lomaillut kiertäen karavaanarina Suomessa paikasta toiseen. Tuolloin muistin hyvin eri paikkojen nimet, niiden kuuluisat nähtävyydet, kauneimmat rannat ja parhaimmat makuelämykset. Muistelenkin usein lämmöllä niitä kokemuksia, mutta joku kumma jahkailu on saanut aikaan sen ettei reissuun vaan ole lähdetty uudelleen. Tänä vuonna, kun käperryttiin yhtäkkiä pienempiin ympyröihin, sai tämä loputon jahkailu vihdoinkin jäädä. Otimme perheen kanssa lainaan matkailuauton ja syyslomalla vapauduimme kahleista. 

Mutta miksi kirjoitan tätä juuri nyt. Siksi, että matkailuauton mukanaan tuoma vapaus on ollut täydellistä parhautta ja suositeltavaa matkailua erityisesti näinä poikkeuksellisina aikoina. Reissukasseja tuli tosin pakattua mukaan muutama liikaa ja alussa ahtaus tuntui yllättävän, mutta nopeasti kaikkeen kuitenkin tottui ja oli aika löytää uudelleen kaikki se, joka ennen oli niin tuttua.

Luonnossa liikkuminen on viime kuukaudet ollut yhä arvokkaampaa ja välillä on ollut paikallaan vaihtaa maisemaa. Ilo on mennä porukalla sinne, minne jo pitkään on haikaillut. Tällä kertaa matkailuauton nokka suuntasi Porvooseen. Ja kyllä - on helppo nyökyttää sille ajatukselle, että Vanha Porvoo on matkailijoiden suosiossa. Minun sydämeni on sykkinyt jo kauan kaupungille ja erityisesti sen mainoskuvista tutuille vanhoille taloille ja punaisille ranta-aitoille. Historiallisen upea ja satumaisen kaunis vanha kaupunki on vetovoimainen - vietät siellä pidemmän aikaa tai vain hetken. Lokakuussa me lukeuduimme jälkimmäisiin.

Eräänä kauniina lokakuun iltapäivänä poikkesimme porukalla aistimaan Porvoon tunnelmaa - uteliaina ihailimme näyteikkunoita, tutkimme hurmaavia putiikkeja ja poimimme muutamia löytöjä jouluunkin. Jätimme auton reilusti kauemmas ja kun saavuimme kävellen vanhaan kaupunkiin piti oikein hieraista silmiään. Auringonpaiste valaisi erikoisesti koko mäkinäkymän ja ytimessä sijaitseva tuomiokirkko hohti liki valkoisena kaikkein ylimpänä. Täydellinen näkymä. Samalla se sellainen DIY-kangastaulujen tekijöille tuttu Vallilan Porvoo-kangas alkoi mielikuvituksen voimalla hauskasti piirtyä eloon silmieni edessä. Lokakuussa ei kaduilla väkeä ollut tungokseen asti paremminkin päinvastoin joten saimme kulkea reiluin turvavälein Jokikatua ja Välikatua ristiin rastiin. Jokirannan punamultamaalilla maalatut aitat olivat kohdelistani ykkösiä ja siihen jäin mielessäni pohtimaan vanhaa aikaa ja elämää jokivarressa. Brunbergin suklaamyymälään oli kuitenkin ehdittävä ja joulukoristekaupoille. Tämä postaus on lyhyt oodi kauniille kaupungille ja muutama kuva sitä säestämään. Nyt on vanhassa kaupungissa jo jouluvalot syttyneet ja tunnelmaa yhä enemmän.


Jääkappi oli täytetty retkieväillä, mutta tarjolla olisi ollut täytettä myös jääkaapin oveen. Olisihan se kiva herätä aamuisin tekemään aamupalaa kun voisi aina samalla nähdä nämä rakkaat nähtävyydet.


Tämä oli se jännä valoilmiö, joka heijastui Vanhaan Porvooseen kun kävelimme kohti kaupunkia. Miten ihmeessä voikin olla näin kirkkaana hohtava rinne ja tumma taivas. Olkoon sää mikä hyvänsä tämä tulosuunta on paras.


Lokakuu on syksyn kauneinta aikaa ja tässä niin kauniita taloja upeiden lehtipuiden katveessa. Ympäristön ihmetteleminen se vaan tarjoaa usein tarpeeksi elämyksiä.


Tämän maiseman edessä pysähdyin kuvittelemaan, kuinka mukavaa olisikaan asua näillä seuduilla ja joka aamu kulkea tästä. Huomaisikohan silloinkin aina kaiken kauniin?


Tämä on se kohta, joka muistutti minua Vallilan kankaista. Maisemakankaat ovat löytäneet tiensä monien kotien seinille, lukuisiin erilaisiin DIY-prokkiksiin. Kurkkaa yhtä niistä tästä.


Rakkauslukkoja ja punaisia aittoja. Täydellisiä postikorttimaisemia. Vanha silta on kuin idyllinen kehys maalaukselliselle kaupunkinäkymälle. Ilmassa väreilee. Historian siipien havinaa - Turusta Viipuriin kulkenut Kuninkaantie johdatti aikanaan kulkijat vanhan sillan kautta Porvooseen.


Kesemmällä on viimeistään pakko palata tänne.


Erään kaupan ulkopuolelta bongattu kiva koristeidea -> koivukranssia koristeltu kukkasin, jotka on tehty nahasta ja puuhelmistä.


Kaunis pieni ikkuna kadulle.


Yhdessä näyteikkunassa komeili keskipisteenä ihana Konesilta-vaaka. Minulla on ihan samanlainen ja vaikka vaaka painaa tuhottomasti niin onhan se jotenkin jopa siro tai ainakin mahdottoman kaunis. Tämä voisi helposti olla listalla "tästä en luovu".


Vanhan Porvoon putiikeissa on kutsuvat oviaukot myymälöihin. Kuvanottohetki oli lokakuuta, mutta nyt on jo joulutunnelma saapunut näkyvämmin kaupunkiin.



Kivat tunnisteet kertovat jo kaukaa mistä myymälästä on kyse.


Täällä on monta suloista sisäpihaa ja kahvilaa, joissa on erityisesti kesällä varmasti mukava istuskella.


Kaunis "liitutauluikkuna".


Raatihuoneen rakennus on valmistunut v. 1764 ja on siten yksi Suomen vanhimpia raatihuoneita. Nykyisin siinä toimii museo.

Raatihuoneen tori on Vanhan Porvoon sydän, mutta juuri meidän vierailupäivänämme se ei sykkinyt vilkkaasti. Tulimme hieman myöhään kaupunkiin ja paikat olivat menossa kiinni. Tunnelma oli kuitenkin mitä makein sillä olihan sitä juuri poikettu Brunbergin myymälässä. Ostin kassillisen herkkuja jouluun, jotta joulupöydässäkin voi muistella tätä vierailua. Pakko tunnustaa, etten muistanut millään suukkoboxin päälikannen kuvaa tällaiseksi. Nyt sekin kuva aukeaa ihan uudella tavalla.


Kirkon läheisyydessä huomasin eräässä portissa kauniin kranssin. Ajattelin kokeilla vastaavaa joskus itsekin. Kun pääsin kotiin ja lähdin keräämään marjoja ne olikin jo liian pehmeitä tähän hommaan. Oli aika -instan puolella esillä, kuinka ruusumarjaoksa pääsi kuitenkin kotona esiin.


Aivan pakko oli kävellä mukulakivillä päällystettyä katua pisin Tuomiokirkon kauneutta ihastelemaan myös lähempää. Ensimmäinen kirkko on tälle paikalle rakennettu 1200-1300-luvun taitteessa. Kirkko joutui kuitenkin usein ryöstöjen ja tuhon kohteeksi. Nykyinen kirkko on valmistunut 1450-luvulla. Voin vaan kuvitella, kuinka moni haluaa valita tämän hääkirkokseen.


300 vuotta vanhat ranta-aitat ovat olleet kauppiaiden varastoja, sillä aikanaan laivat saapuivat tänne mereltä purkamaan lastejaan.


Ei tästä rannasta vaan saa käveltyä ohi. Joka kohdasta löytyy toinen toistaan herkullisempia kuvakulmia. Minä niin alan juurtua tähän maisemaan.


Ympäri vuoden esillä oleva joulukuusi sai Porvoosta lisäystä.



Matkamuistoksi tarttui mitä hauskin lyijykynäkin. 

Loppusanoiksi - nauttikaa luonnosta, ihailkaa maisemia. Virittäytykää jouluun ja keksikää luovia ratkaisuja juhlasta nauttimiseen. Valoisa aika ei kestä marraskuussa pitkään, mutta sinnitelkää yli pimeän ajan. Ensi kuussa on joulu ja sitten alkaakin jo valoisampi tammikuu!

26 kommenttia:

  1. Ihana Porvoo! Aina vaan haaveilen sinne matkustamisesta, mutta mahtaakohan haave koskaan toteutua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Porvoosta on mulle piirtynyt kauniit kuvat verkkokalvolle niin hyvin, että aika ajoin melkein kuvittelen käyneeni kaupungissa useammin kuin olenkaan. Tämä erikoinen vuosi on onneksi muuttanut nuo kuvat todeksi. Ja onhan se eri asia seistä itse kauniissa maisemassa, kohottaa kamera, räps ja olla läsnä tilanteessa. Minulle sanottiin joskus, että kuvalla on merkitystä vasta kun siinä on mukana ihmisiä. En ole täysin samaa mieltä. Näiden maisemakuvien kohdalla en kaivannut sinne yhtään ihmistä.

      Etsi ja ota aika - käy ihmeessä Porvoossa joskus!

      Poista
  2. Kyllä se valoisa aikakin pian koittaa, toisaalta minua ei ole haitannut tää pimeyskään.
    Olipa kiva katella porvoon maisemia, tiedän että se on kaunis kaupunki, siitä on aikaa kun olemme käyneet porvoossa kun miehen veli asui siellä ja serkkunsa, kiva kun on säilytetty vanhaa porvoota, kun niin paljon vanhaa puretaan ja tilalle tulee isoja kerrostaloja, niin on tapahtunut tässä koti kaupungissakin.
    Ai ne brubergin pusut on tehty porvoossa, en ole niitä ostanut kuin ehkä kerran, ovat liika makeita. Tuo kranssi on kyllä kaunis, noita marjoja keräsin vain linnuille, mutta tuo täytyy kyllä ensi syksynä tehdä.
    Pikku fiiat on ihana, täällä yks pappa ajelee samanlaisella fiiatilla kaupalle, muistan kun niitä oli paljon 60 luvun lopulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Porvoossa riittää kyllä ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Parasta on juuri säilytetty vanha. Kuinka hyvin se sopii maisemaan. Ei joka tontti kaipaa kerrostaloja. Historiaa voi täällä kerrata.

      Erityisen noston haluan myös sanoa matkailuautolle. Sen kanssa matkustaminen on mukavampaa kuin taas ajattelinkaan. Brunberg-herkut ovat Porvoosta ja olleet herkkujani aina. Tämä oli eka kerta kuin ostin ne kotipaikaltaan 😊
      Makeaa joulua luvassa siis!

      Poista
  3. Kerran olen käynyt Porvoossa joskus -70-luvun alussa. Kirkko ja ranta-aitat jäivät mieleeni.
    Porvoon visiittisi on ollut onnistunut, myös näköjään säänkin suhteen. Kuvat kertovat kauniisti monelta kantilta vanhaa kaupunkia.
    Karavaanireissailu on hauskaa. Mihinkäs seuraavaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän harvoin tulee tuonne Porvooseen mentyä. Hyvä vaikutelma jättää kuitenkin kaipuun palata. Jouluaikana menisin tosin vaikka koko maan ristiin rastiin jos se olisi mahdollista. Tulihan sitä käytyä jo muuallakin.

      Seuraavaksi mielessä vilkkuu ajatus kesäisestä Punkaharjusta. Ehkä se on suunta...

      Poista
  4. Voi kiitos ihanasta matkasta Porvooseen 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parhaita hetkiä tehdä ihan 'kuvamatkojakin'. Vielä parempaa toteuttaa unelmia - mennä lähelle ja himppasen kauemmaskin.

      Poista
  5. Porvoon on hieno päiväretken kohde. Yleensä siellä tulee käytyä kesällä, mutta muulloin on mukavasti väljempää.
    Ymmärtääkseni Brunberg vaihto suukkorasian kansikuvan jokin aika sitten. Ennenhän siinä oli neekeripoika (jos tämän on lupa näin sanoa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni paikka on helposti kesäkohde. Tämä 'syyslomalla Suomessa' oli mullekin uudempi vaihtoehto.

      Tätä juuri pähkin, koska Brunbergin suukkorasia muuttikaan kuvitustaan. Nyt muuttuu niin monet pakkaukset, että unohdan jo mitä ja koska.

      Poista
  6. Nyt oli tosi mieleinen postaus minulle, joka olen monta kertaa lapsuudessani ja nuoruudessani asunut Porvoon liepeillä. Treksilässä kaksi kertaa, Huuvarissa, Tiiläässä, Kaarlenkylässä ja Myrskylässä kerran. Asiointiin Porvoossa. Syksyllä lapsenlapseni aloitti opinnot Porvoossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti kommentista!
      Oi kuinka ihana saada kommentoimaan joku joka on oikeasti asunut näillä kulmilla. Aivan mahtavaa! Silloin tunneside on syvempi. Ja kun vielä nuori opiskelee seudulla pääset kyläilemään. Niin hienoa!

      Poista
  7. Pohjosen likka.kiittää virtuaalimatkasta Porvooseen!🧡😊
    Jouluisia touhuja..sinne toivottelen:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virtuaalimatka on aina mukavasti lähellä. Niin nyt. Porvookin lähempänä kuin uskoisi.
      Jouluisia terkkuja täältä valkean maan seuduilta 😁🎅🎄

      Poista
  8. Nuo punaiset ranta-aitat ovat kyllä hurmaava ja pittoreski näky ❤️ Olen kerran käynyt työporukan kanssa joululounaalla jossain päin Porvoota ja vieläkin muistan sen tunnelman!

    VastaaPoista
  9. Pittoreski on hyvin kuvaava. Parasta on juuri se, että reissusta jää mieleen myös maisema. Monta päivää jälkeen näky säilyy verkkokalvolle - ei huono. Ei todellakaan. Näihin tunnelmiin pystyy usein historia, joka on kauniisti yhdistynyt tähän päivään.

    VastaaPoista
  10. Mekin kuljettiin ennen tosi paljon asuntovaunu perässä. Pitkään aikaan ei olla oltu ja joskus on vähän ikäväkin sitä reissaamista. Jostain syystä nyt ei kuitenkaan samalla tavalla ole tarvetta ja halua ajella. Asuntoautoa meillä ei ole koskaan ollut käytössä, kun tykättiin enemmän siitä vaunusta. On meillä nytkin oma, mutta se on vanhempien mökin pihassa nukkumapaikkana.
    Vanha Porvoo on todellakin historiaa huokuva paikka ja sinne on aina mukava mennä. Museot on kierretty ja kaupoissa kaikkea ihasteltu. Kerran oltiin jopa siinä hotellissa, joka on siinä keskellä. Oli persoonallinen huoneisto saunoineen ja aamupaloineen, suosittelen.
    Porvoossa kulkiessa havahtuu siihen, että onko siellä muutakin kaupunkia kuin sitä vanhaa, kun sitä vanhaa puolta aina vaan mennään katsomaan ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asuntovaunu taitaakin olla monilla mökillä 'makuuvaununa'. Ei huono idea laisinkaan. Paikallaan oleva vaunu on tuttu juttu minullekin. Siinä pitää vaan aina talvisin muistaa ottaa lumia pois ja pestä yltä päältä. Yllättäin muistan sen tunteen kuinka lika vaan nopsasti tarttui seiniin ja kattoon ja kuinka lumi painoi etutelttaa. Pientä ulkohuoltoa oli pidettävä säännöllisesti.

      Tuo hotelliyöpyminen jäikin houkuttamaan Vanhassa Porvoossa. On syytä palata. En ehtinyt paljon muuta ajatellakaan kuin kaupungin vanhaa puolta. Kun riittävän pitkään käveli tuli vastaan Citymarket ja sitä pidemmälle ei sitten halunnutkaan 'nykyaikaa' suunnistaa. Vanha on paras ♥️ Palaamme varmasti kaupunkiin uudestaan. Pikavisiitillä näimme vain niin murto-osan.

      Poista
  11. Mekin ollaan nyt niin innostuttu karavaanailemaan monen vuoden jälkeen, kun saatiin auto siihen kuntoon, että sillä voi matkustaa. Kiva, kun on koti mukana ja voi mennä huoletta paikkaan kuin paikkaan. Tuolla Porvoossa olemme käyneet pariin otteeseen joitakin vuosia sitten. Ihana kaupunki ja varsinkin joulun aikaan kuin satumaasta. Mukavaa marraskuuta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä vuosi on ollut omiaan lisäämään katseita karavaanarielämään. Koti on aina siellä missä sen haluaa olevan. Se on erityisen vapauttavaa. Tämä korona-aika meinaa syödä monet joulujutut, mutta ulkoilmatilaisuudet ovat ehkä kuitenkin mahdollisia toteuttaa. Ja mikä sen parempaa kuin kulkea ihastelemassa jouluista somistelua kaikkialla. Tällä hetkellä on hieman epätodellinen olo, mutta kai se taas on jokin 'siirtymävaihe'. Mukavaa joulujuhlaan valmistautumista sinulle!

      Poista
  12. Aivan upeita kuvia Porvoosta <3 ja onhan tuolla muutama kerta käyty,mutta mieli tekisi taas.. vaikka ensi kesänä :)
    Mukavaa joulun odotus aikaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo vallinnut sää teki kuviin ihan oman jännän lisän. Taivas oli hienon vaihteleva. Kauniista tulee helposti kauniimpi. Joulukausi olisi jo siellä meneillään...

      Iloista joulunodotusta!

      Poista
  13. Ihania Porvookuvia!
    Porvoo on yksi vaikituisista retkikohteistani. Meinasin sanoa, että en käynyt tänä vuonna, mutta kävin syömässä ystäväni kanssa. Näimme tyrmäävän upean auringonlaskunkin Porvoossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😊 täällä on siis muitakin Porvooseen ihastuneita! Kaikki ovat ihastuksissaan ja sen ymmärtää. Vanhan kaupungin arvo on mittaamaton. Historia elää sulavasti nykypäivässä.

      Poista
  14. Ihana postaus ❤ Kauniita kuvia ja ihanat esittelytekstit. En muista milloin olen viimeksi olen käynyt Porvoossa. Siitä on varmasti tolkuttomasti aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Porvoo on ehkä hieman sellaisessa suunnassa, että sinne ei mennä ohikulkumatkalle vaan se otetaan tietoisesti suunnaksi. Ainakin omalla kohdalla. Tuntuu, että kaupunki on kaukana kotoa 😊 mutta lähellä sydäntä.

      Poista