sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Pieniä syyssomisteita pihaan

Jos joku pännii syksyssä...se on ehdottomasti tämä kellojen siirtely. Aina kestää pitkään se vaihde kun kotona kellot käyvät kahta aikaa. Niin nytkin. Osa on kesäajassa ja osa tikittää juuri niitä oikeita minuutteja. Luopumisen tuskaa? Ehkä. On jännää, miten pienessä hetkessä kaikki muuttuu. Pimeä tulee nopeammin, vaikka sitä juuri ei kaipaisi. Syksyyn tulee aina vaan lisää mustaa, mutta onneksi voi itse tuoda myös väriä ja valoa. Uusia piristyksiä on pakko keksiä kaiken aikaa, ettei pimeys ota yliotetta.

Vanha kelkka sai uutta väriä pintaan, syksyn lehdet ja viimeiset pietaryrtit muuttuivat "joulutähdiksi", pihaan ilmestyy lisää joulupalloja. Tästä se lähtee...


Vanhan kelkan maali oli todella huono. Se oli poistettava ja työtä siinä kyllä riitti. Kelkka jää pelkäksi koristeeksi, joten ruostetta saa olla.


Vanha väri on miltei kokonaan saatu pois. Tällaisenakin se voisi olla aika kiva, mutta jotain säänkestävää väriä pintaan kuitenkin laitetaan. Sitä, joka kestää parhaiten sadetta. Vesisadetta.


Kelkka sai yllättäin mustan värin pintaansa, sillä musta on kiitollinen. Ei näy säiden jäljet niin hyvin, eikä tästä muodostu "kuorta", joka helposti kesii pois.


Vanha kelkka saa seurakseen ruosteisen vanhan lyhdyn, ikivanhat kengät ja mustan pupun.


Ei ole kovin jouluinen tunnelma vielä, mutta tätä on helppo rakentaa eteenpäin. Lunta tulee varmasti taas niin vähän, ettei kelkalla muuta tekoa olekaan kuin olla koristeena.


Tätä kuvaa kaivattiin näytille tänne blogin puolelle, joten laitetaanpa tämä DIY-"joulutähti" tähän. Värikkäät vaahteran lehdet ja pietaryrtit keskellä luovat yhdessä kivan joulutähtimäisen vaikutelman. Näitä tehdään meillä joka syksy.


Ensin otetaan pieni pietaryrttinippu ja sen ympärille aletaan asetella vaahteran lehtiä. Makuasia milloin niitä on tarpeeksi.


Kausivalot syttyivät tänäänkin luomaan jotain valoa ja väriä muutoin niin mustaan pihaan. Tovin kestää totuttelu talviaikaan.

Hyvää marraskuuta kaikille!

sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Salon seutu on täyttynyt kurpitsoista!

Juuri nyt on mitä loistavin hetki nähdä kurpitsoja kerralla enemmän kuin uskaltaisi koskaan edes unelmoida. Salon Halikossa kohoaa nimittäin sellaiset kurpitsavuoret, että lokakuun uusi, valloittava someilmiö on varmaa. Ilmoilla on hulvatonta Halloweenia!

Kurpitsaviikot Salon Halikossa 11.-24.10.2021

Liikennettä riittää, parkkipaikat täyttyvät, joten rauhallinen kannattaa kulkiessa olla. Väkeä liikkuu paljon. Lisää vilskettä alueella aiheuttaa sekin kun kynttilöitä sytytellään kaiken aikaa. Tuuli tekee kepposia ja välillä sadekin koittaa näyttää voimansa, muttei mikään estä vaellusta kurpitsapellolle. Tämä on koettava!

Kurpitsapellon löytää osoitteesta Vanha Turuntie 19, Halikon vanhan sillan kupeessa. Kurpitsapelto on avoinna 24/7, mutta kaikkein kiehtovinta on olla paikalla kun lyhdyt palavat ja on pimeää. Halloween-juhlan tuttu tunnus kurpitsalyhty irvistää lähes kaikkialla. Niihin tykästyy kaikki ja kuvia räpsitään muistoksi..

Iloinen tapahtuma koko perheelle

Rannikon Puutarhan kurpitsatapahtumaa järjestetään jo neljättä kertaa - Kurpitsaviikot-tapahtuman tarkoituksena on tuottaa kävijöille paljon silmäniloa ja hyvää mieltä. Siinä onnistutaan hyvin. Tapahtumalla tuetaan paikallisia yrityksiä ja monenlaista yhteistyötä näyttääkin olevan. Täältä voi ostaa mukaansa kurpitsoja monessa muodossa - pieniä koristekurpitsoja tai sitten lyhtyjä, amppeleita tai vaikka ihan kokonaisia kurpitsoja, jos iskee itselle halu kaivertaa oma Halloween-teos. Kieltämättä on varsin hauska näky katsella amppeleita, jotka keinahtelevat tuulessa puiden oksilla. Hyvä idea syksyyn! Matkaan voi toki tarttua mehuja ja glögiä tai sitten pysähtyä maistelemaan kipsan tuotteita ihan paikan päällä.  

Kurpitsaviikot-Facebookista löytyi hieman selvennystä, miten kurpitsaviikot on saanut alkunsa ja tarina meni näin:

- "Idean isä halikkolainen Rannikon Puutarhan yrittäjä Esa Rannikko on kertonut ajatuksen syntyneen eräänä syksyisenä päivänä hänen ajellessaan traktorilla mansikkamaan laitaa pitkin. Mieleen juolahti idea kurpitsalyhdyistä, jotka kasattaisiin ohikulkevien iloksi pellon laidalle. Ei vaadittu kuin muutama minuutti, kun nopeiden ratkaisujen mieheksi tunnustautuva Rannikko oli jo soittanut muutaman puhelun ja järjestänyt kynttilät ja kaivertajat kurpitsoille.
Rannikko kertoo ettei hänelle ikinä olisi tullut mieleenkään, että kurainen mansikkapelto vetäisi tällaisilla määrillä porukkaa ja rokkaisi näin isosti."


Tämä on yksi kuvatuimmista ja lumoavimmista näkymistä kurpitsapellolla. 


Puistoalueelle johtaa kurpitsapolku, joka ovat illalla valaistuina kaikkein tehokkain reitti.


Tämä kurpitsa-amppeli on kiva idea! Sopii vahvoille puunoksille erittäin hyvin.


Kaikenlaisia kokonaisuuksia on rakennettu puistoon näyttävyyttä tuomaan.


Väkeä ja kurpitsoja riittää.


Tällainen kurpitsavuori olisi hauska omalle pihallekin, mutta ehkä liian suuritöinen itse tehtäväksi. No, onneksi voi aina ihailla muiden töitä.



Valoisaan aikaa kurpitsat eivät erotu pellosta vielä kovin hyvin.






Ämpärihaamut heiluivat hauskasti tuulessa.


Kurpitsalyhdyt tekivät hyvin kauppansa. Kotiinkin lähti pari. Näitä voisi tehdä itsekin, mutta nyt oli aika suosia toisten tekemää.



Kaariportti, josta kulku kurpitsapellolle. Pellolle on levitetty heinää, ettei kulkeminen ole kuraista ja hankalaa, mutta saappaat ovat silti hyvät vetäistä jalkaan, jos on esim. sadesää.


Pienempiä kurpitsoja voi ostaa muuten vaan koristeiksi.



Ja kyllähän se pimeyskin aina koittaa. Oi voi, kuinka tämä hetki lisää tehokkuutta.









Lämmin suositus - menkää ihmeessä käymään, jos kulmille satutte tai ajakaa paikalle ihan varta vasten!

Yle uutiset vieraili Kurpitsapuistossa - katso tästä.

keskiviikko 6. lokakuuta 2021

DIY: Nimensä mukaan -> Pirkka-niksi!

" Hätä keinot keksii

4. lokakuuta vietettiin Maailman eläinten päivää ja siitä starttasi Eläinten viikko. Eläimiä muistetaan aina, mutta varmasti tällä viikolla aivan erityisesti. Pientä hemmottelua ja extrahuomiota...sitä ei kai koskaan voi olla liikaa. Tuolla ajatuksella ja ehkä hitusen pakonkin edessä tein koirallemme pienen extran.

Lokakuu on tuonut kunnon sateita ja pimeitä iltoja. Taas oli aika kaivaa esiin koiran syyskamppeita. Siinä sitten huomasin, kuinka kaverin ihan lempparien lemppari sadetakki onkin mennyt yllättävän huonoon kuntoon, eikä siinä heijastinkohdatkaan enää olleet iskussa. Näinpä keksin nopean idean toteuttaa kaverille "hätäratkaisun" ennenkuin päästään kunnon sadetakkikaupoille. Ehkä hieman pähkähullu, mutta samalla toisaalta yllättävän toimiva väliaikaiseksi asusteeksi. Kyllä se asiansa ajaa.

DIY: Koiralle sadetakki ja heijastinliivi

Apuun nappasin, muutama vuosi sitten K-marketin valikoimiin tulleen, uuden heijastavan ostoskassin. (...joka muuten on kävellen ja pyörällä kulkeville todellinen jättiheijastin, sillä tämä Pirkka-kassi ei pimeyteen häviä. Ehkä siitä olisi koirallekin apua?!)

No, tuumasta toimeen. Ensin poistin kassista kantokahvat. Sitten asettelin koiran vanhan sadetakin kassiosan päälle ja siitä vaan piirtämään suuntaa antavia leikkuuviivoja. Leikkasin hieman fiiliksellä - ja tuurillakin. Heijastavan kankaan etu on, ettei se repeydy helposti, joten välttämättä mitään käänteitä, tere- tai muita nauhoja ei edes kaivata. Tämä on likimain sellainen leikkaamalla valmista -tyyppinen malli. Ainoa huomioitava pointti on, että mittailee kahdesti ja leikkaa kerran, jotta homma menee heti ekalla leikkuulla maaliin. 

Välillä me sitten vaan karvakamun kanssa soviteltiin, miten puku istuu ja lopuksi vedettiin kumilenkki / nappi -kiinnitysosa vatsan alle. Näin jakku ei heilu kävellessä puolelta toiselle. Sisso! Täytyy sanoa, että aika pienillä kikoilla voi joskus tehdä hätäratkaisun kun on pakko. Kuvat kertovat enemmän, joten kurkkaa kuvat. Niistä selviää, mistä lähdettiin ja minne päädyttiin. 

Lopputulos on mainio, kun huomaa, että ulkolenkillä koira kulkee Pirkka-takissaan kuin se olisi aina hänen yllään ollut - ei mitään puujalkakävelyä. Voi pojat, tämä on selvästi niksipirkka-hommia! Vai mitä sanot?


Tässä sitä ollaan valmiina lenkille Pirkan yhdistelmässä - sadetakki ja heijastinliivi.


Tässä upouusi kauppakassi, joka sitten pääsikin ihan muihin tehtäviin.


Vanha kulahtanut jakku mallia antamaan ja ostoskassin kulmasta naps! Siihen tulee sopivasti pään mentävä aukko.


Koira ei hirmuisesti tykkää näistä mallikuvista, mutta olihan tuo hetken paikoillaan.


Jos ja kun iskee intoa ja ideaa tätä jakkua voisi kuvioida vedenkestävällä tussilla. Kassin toinen puoli oli vailla mitään tekstejä, joten tilaa on taiteilla.


Näin simppeli on heijastinjakun leikkaus. Hätäiseen vedetty siksakkia vaikkei reuna sitä kyllä tarvitse. Toisaalta se antaa mahdollisuuden johonkin koristenauhan sommitteluun. Vatsan alla menee reikäkuminauha ja nappi.

Ja nyt iltalenkille!

sunnuntai 19. syyskuuta 2021

Syksyllä vaihdetaan väriä!

Syyshommat ovat hyvässä vauhdissa ja ruukku jos toinenkin on kumottu odottamaan kevättä. Syyskuussa alkaa kukat pihassa olla vähissä, mutta väriä ei silti puutu. Maljakoihin ja ruukkuihin saa kaunista ja värikästä kimppua vaikka vain syksyn oksista. Niistä todella kannattaakin kokeilla, millaisia asetelmia syntyy.

Pääruukut ovat olleet jo pitkään suosittuja ja niistä on tehty huikeita uusia tuunauksia. Itse tein vain hyvin simppelin värimuutoksen mattakultaisen ja -hopean spraymaalin avulla. Ja mikä helpointa; kun kyllästyy voi jälleen muuttaa uudet värit. Hitusen tuunattua syksyä siis.


Mattakulta ja -hopea sopivat yhteen paremmin kuin aina ennalta osaa arvata. Yhdessä niistä löytyy sopivasti valoja ja varjoja.


Pääruukut ovat nousseet jonkinmoisiksi myyntihiteiksi. Jotkut pitävät ne alkuperäisväreissään, harmaana ja valkoisena, mutta monet ovat ryhtyneet niitä tuunaamaan.


Niin harmaa kuin valkoinenkin väri sopii moneen sellaisenaan, mutta toisaalta ne on myös helppo vaihtaa. 



Syksyn monet oksat sopivat piristämään ruukkua, mutta toki viherkasveista syntyy hienot "hiukset" pidemmäksi aikaa.


Oletko sinä tuunaillut näitä ruukkuja!?

Värikästä syksyä!

tiistai 24. elokuuta 2021

Pian on Venetsialaiset! DIY-idea valon ja tulen juhlaan!

Pitkän aikaa tuntui, että kesä se vaan jatkuu ja jatkuu. Aurinko paistoi ja helle helli. Vai hellikö? Ainakin jatkuva kuumuus sai kirjoitusinnon jotenkin hiipumaan. Nyt kun taas viilenee alkaa palailla se ns. "normaali vireys". Tässä postauksessa se tarkoittaa, että kesälle heitetään heipat! Ensi viikonloppuna on nimittäin Venetsialaiset!

Venetsialaisia vietetään elokuun viimeisenä viikonloppuna. Se on mökkeily- ja veneilykauden päätösjuhla. En tiedä, onko vielä kuitenkaan pakko sanoa "kiitos ja näkemiin", mutta voihan sitä silti juhlistaa. Illat ovat alkaneet olla pimeämpiä. Sateet tuovat ehkä pientä viileyttä ja syksyä voi aistia siellä täällä. Taitaa olla aika miettiä yhä enemmän valoja. Nyt on oikea hetki testailla itselleni uutta idistä. Olen kuullut muiden tätä tehneen, mutta minulle ihan ensimmäinen kokeilu.

Osmankäämistä valot Venetsialaisiin!

Joitain päiviä sitten kävin kuivalla säällä napsimassa savimontulta sylillisen kuivakukka-asetelmista tuttuja osmankäämejä. Vein osmankäämit autotalliin kuivumaan. Siellä ne lämpimässä ja suojassa kuivuivat hyvin tulevaan käyttötarkoitukseensa. Osa jopa hieman liikaa kun poksahteli hötteröiseksi.

Kirpparilta ostin vanhan kattilan parilla eurolla ja sulatin siinä kynttilöiden jämiä nesteeksi, sillä tähän touhuun ei hyviä kattiloita kannata uhrata. Sulaneeseen steariiniin kastoin osmankäämin ruskean patukkaosan kokonaan. Välillä annoin kuivahtaa ja kastoin uudelleen ja taas uudelleen. Jännästi steariini sihahteli ja puuhasta syntyi ehkä hieman erikoista hajuakin kun patukkaa kuumaan steariiniin kastelin.

Malttamattomana tein heti testin, kuinka idea toimi. Sytytin yhden steariinipatukan palamaan painavaan lasipulloon. Siinä se todellakin paloi kuin soihtu ja viikonloppuna niitä onkin sitten palamassa useampia. 

Huom! Kannattaa katsoa näille omatekoisille soihduille turvalliset palopaikat, ettei vahingossa tuli pääse leviämään. Veden lähellä tai hiekalla on hyvä poltella. Itse olen erittäin tyytyväinen tähän pikkuvaloon joka syntyy helposti kädenkäänteessä.

Katso kuvat ja paina vinkki mieleen. Jollet tee tätä tänä vuonna, ehkä ensi vuonna?


Pikkuhiljaa kaivataan lisää valoja ja erityisesti ensi viikonloppuna. Täällä ollaan valmiina!


Osmankäämit ovat kuivuneet riittävästi autotallin lämmössä ja osittain jopa poksahdelleet auki.



Askartelupajalla kattila porisee...
Kirppiskattilassa sulatellaan vanhat kynttilät.


Ja lopulta kastetaan kuivat osmankäämit sulaan steariiniin. Annetaan kuivua välillä ja kastellaan uudelleen. Ensimmäisellä kerralla kuuluu jännää sihahtelua.


Ei kerennyt ilta pimetä tarpeeksi kun piti jo päästä kokeilemaan, kuinka homma on onnistunut.


Hyvinhän tämä palaa kylpytynnyrin kannen päällä.


Painava lasipullo pitää soihdun hyvin paikallaan.


Näyttävää on sytyttää useampikin soihtu. Pitää vaan muistaa valvoa tulta.


No nyt alkaa olla jo aika pimeää. Homma toimii!

Oletko koskaan kokeillut tehdä osmankäämistä soihtua?