maanantai 12. heinäkuuta 2021

DIY - Kasvata mangopuu!

Mangossa on aina ihastuttanut maku ja tuoksu, mutta miltä se näyttäisi huonekasvina? Sitä en ollut koskaan ennen kokeillut. Nyt oli aika. 

Mangon kasvattaminen tuntuu ensi kuulemalta miltei liian eksoottiselta ja vaikealta, mutta kun kesä on kuumimmillaan heräsi into kokeilla; nyt jos koskaan.

Oma kokeiluni alkoi jo toukokuussa. Ostin mangon ensimmäistä kertaa vain kokeillakseni kasvin kasvatusta. Söin hedelmän ja pesin siemenen tai oikeastaan "siemenen suojakuoret". Samalla pohdin, kuinka vanhaksi sitä oikein pitääkään kasvaa, että tajuaa miltä mangon siemen oikeasti näyttää. No, oppia ikä kaikki. En siis ollut ennen viitsinyt ajatella koko mangon kasvatusta, sillä lähtökohtaisesti olin kokenut tämän aivan liian haasteelliseksi, heti alkuunsa tuhoon tuomituksi. Mutta ei. Aina kannattaa yrittää - alku oli yllättävän helppoa (tässä kokeilussa toki saattaa olla merkitystä, missä kuussa homman aloittaa). 

Näin tein:

1. Pesin ja puhdistin siemenen suojakuoret. Leikkasin pienen aukon kuoren yläosaan ja saksien kärjillä lähdin varovasti raottamaan kuorta ettei itse siemen vahingoitu. Koskaan ennen en ollut edes nähnyt miltä mangon todellinen siemen näyttää.

2. Otin pari arkkia hyvin kostutettua talouspaperia ja käärin siemenen kokonaan kostean paperin sisään. Paperiin kätketyn siemenen laitoin vanhaan muoviseen salaattipurkkiin. Siihen jää siemenelle pientä ilmatilaa kuten pitääkin. Purkin laitoin pimeään huoneenlämpöiseen kaappiin ja päälle itselleni muistilapun, koska juurtumista lähdettiin hakemaan - "24.5.2021".  

3. Siemen oli purkissa pidemmän aikaa, muutaman viikon. Halusin nimittäin selvästi nähdä, mistä kohtaa esiin puskee juuri ja mistä alkaa itse kasvi kasvaa, etten vahingossakaan laittaisi siementä väärin multaan. Muutaman kerran kävin seuraamassa kehitystä, vaihtamassa siemenelle uudet puhtaat ja kosteat kääreet.

4. Otin siemenen pois siinä vaiheessa kun siitä tosiaan erotti jo hyvin eri osat. Se oli valmis istutettavaksi. Laitoin siemenen kokonaan multaan niin, ettei mitään kuoriosuutta jäänyt näkyviin.

5. Kasvin alku oli hyvin pieni, mutta elinvoimainen. Vein ruukun aamuaurinkoon, lämpimälle ikkunalle ja kastelin suhteellisen usein, jotta multa pysyisi tasaisen kosteana. Pieni alku alkoi kasvaa ihan silmissä ja nyt odotellaan, kuinka homma edistyy. Hedelmiä ei varmasti kannata odottaa, mutta jos joskus koittaisi edes se kukinnan hetki. Nähtäväksi jää, kuinka kasvi lähtee viihtymään, kun koittaa syksy ja talven pimeys. Pidetään peukkuja. 


Mangon suojakuori on halkaistu ja oikea siemen saatu esille.


Jännittävin vaihe. Alkaa odotus, mitä tapahtuu ja koska. Siemen kääritty kosteaan talouspaperiin.


Vaihe, jossa on helppo erottaa, mistä kasvaa itse kasvi ja mistä lähtee juuri vahvistumaan.



Ihan alussa mango näytti hyvin pikkuruiselta.


Kasvaessaan mango on kuin mikä tahansa huonekasvi. Lehden malli on kaunis ja raikkaan vihreä. Oi, mikä onnistumisen ilo!


- Oletko sinä koskaan koittanut mangon kasvatusta?

sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Roskakirjasta uusia skinny-kortteja!

Jälleen kerran olen saanut olla pelastamassa kirjoja! Kasapäin erilaisia opuksia oli nimittäin päätymässä kaatopaikalle, mutta onneksi ehdin väliin. Tässä postauksessa se tarkoittaa taas muutamia uusia skinny-kortteja!

Lasten kuvitettu tietosanakirja on näiden korttien ideoinnin takana. Kuvat auttavat käsittämään, mistä lähdettiin ja minne päädyttiin. Kortit on tehty jo jokin aika sitten. Korttipajalta pukkaa kaiken aikaa uusia sarjoja.


Lasten kuvitettu tietosanakirja -opuksen kuvista syntyi tämä korttisarja. Paljon hyviä kuvia, joita yhdistelemällä syntyy mitä erilaisempia lopputuloksia.


Ehjä, siisti kirja oli jollekin tehtävänsä jo tehnyt ja matkalla kaatopaikalle.


Suunnittelun alkuvaiheessa selailin kirjan kuvia...




...ja leikkasin läjäpäin sopivia kuvia.



Korttipohjina toimi Ikean postikorttisarjasta Skinny-kokoon leikatut pohjat. Hahmottelua ja kuvien pyöritystä. Mikä sopisi mihinkin.


Välineet valmiiksi ja maalaushommiin. Korttipohjia, kuplamuovia, maitotölkin korkkeja...


Kuplamuovi toimii hauskasti leimasimena, maitotölkin korkeilla saa pyöreitä muotoja ja mikä parasta; olen vasta hiljattain tehnyt tuttavuutta ruiskutuskahvan kanssa. Se on spraymaalien käytössä aivan yliveto! Kahva helpottaa suihkun suuntaamista ja painamista. Sormi ei väsy, eikä värjäänny. Lämmin suositus, jollet vielä ole kokeillut. 

Valmis korttisarja:


Tietosanakirja (4/8)
"Kaunis" (VARATTU)


Tietosanakirja (7/8)
"HYMY" (VARATTU)


Tietosanakirja (6/8)
"KUUNTELEN"


Tietosanakirja (8/8)
"HAAVAT"


Tietosanakirja (3/8)
"VALOT"


Tietosanakirja (2/8)
"VAIN SINUT"


Tietosanakirja (5/8)
"KATSE


Tietosanakirja (1/8)
"SATTUMA"

Vanhempia skinny-kortteja täällä.

sunnuntai 13. kesäkuuta 2021

Sadepäivänä valmistui muutama Skinny-kortti!

Lauantaina satoi vettä kuin aisaa. Oli sopiva hetki viimeistellä kesken jääneet "lintujen kevät" -sarjan skinny-kortit! Tässä ne nyt ovat.

Okran sävyiset pohjat on maalattu vesiväreillä ja lisätty kuvioita mustalla tussilla. Kuvat on kaikki koottu mainoksista, uusista ja vanhemmista lehdistä. Puinen perhonen tai kukka löytyy jokaisesta kortista. Korttien teema on keksitty saamastani Suomi-Ranska-Suomi -sanakirjasta. 

Tänään nämä kortit ovat lopulta valmiit matkaan. Kaksi on jo menneet vaihtoon. Nyt etsitään "Lintujen kevät" -sarjalle lisää vaihtoja. 

- "Pouvez-vous m´aider?"

Vanhemmat skinny-kortit löytyvät täältä ja täältä.


Lintujen kevät (8/12)
"Yhteismajoitus" (VAIHDETTU Jenni K.)


Lintujen kevät (4/12)
"Kesäaika"


Lintujen kevät (3/12)
"Helmi"


Lintujen kevät (12/12)
"Hienoa"


Lintujen kevät (9/12)
"Kukka" (VAIHDETTU Silkku)


Lintujen kevät (7/12)
"Kesävaatteet"


Lintujen kevät (10/12)
"Kirje"


Lintujen kevät (5/12)
"Yhdessä" (VAIHDETTU Jenni K.)


Lintujen kevät (11/12)
"Hei" (VAIHDETTU Silkku)


Lintujen kevät (6/12)
"Hetki"

- "Bonne nuit!"

tiistai 8. kesäkuuta 2021

Oletko ankka-fani? Joko sinulla on oma lähtölaatikko?!

Kuka mahtaa olla pian hauskan ankka-lähtölaatikon uusi omistaja?

Aikojen saatossa aina jostain muodostuu yllättäin keräilyharrastus kuten minulla esim. kumiankoista. Hiljalleen suloiset ankat ovat uineet kotikokoelmiini aina ulkomaita myöden. Ankoista on tullut matkamuistomainen keräilykohde (mm. aikanaan Palman kaupungissa kävin ankkakaupassa, jossa seinät olivat lattiasta kattoon täynnä vaihtoehtoja - kurkkaa tästä). 

Tämän postauksen ankat on kuitenkin ostettu varta vasten aivan toiseen tarkoitukseen, sillä myös vanhan hyvän työkaverini Juhan sydän sykkii ankoille! Vuosia ehdimme Juhan kanssa samassa duunipaikassa työpäivien lomassa käydä läpi monia sisustus- ja tuunaussuunnitelmia sekä luoda kilpaa erilaisia DIY-idiksiä. Voi niitä hetkiä. Nauroimme, lauloimme, hulluttelimme, suunnittelimme ja innostuimme aina herkästi kaikista luovista ratkaisuista. 

- "Meillä oli aina niin hyvä boogie ja feng sui kohdallaan. Kuuntelimme Mari Rantasilaa ja Anssi Kelaa. Teimme Titan kanssa töitä melkein kymmenen vuotta, ja toivoin nyt jotain hienoa kontribuutiota rakkaalta ystävältäni ja rakkaalta työkaverilta. Tiesin, että Titta osaa yllättää, mutta silti hän aina osaa yllättää kauneudessa ja innovaatiossa, minkä nytkin eteeni toi! Miten yhdistää uudeksi määritelmäksi renessanssin ja DIY:n - dynessanssi? Joka tapauksessa, olen fani!", kuvailee Ankka-Juha hymy huulillaan.

Tänä päivänä miehen voi bongata Turussa Martinsillan kupeessa kesäkahvilana toimivan Cafe Ankan tiskin takaa. Ankan pojat Juha ja Aki vetävät suureen suosioon noussutta kahvilaa jo toista kesää.

Yhtenä kevätiltana muistelimme ja nauroimme Juhan kanssa vanhoja muistoja. Samassa syntyi ajatus, että DIY-bloggaajana voisin keksiä heille jonkin ankka-aiheisen idean kahvilaan. Ajatus jäi muhimaan...mikä se voisi olla...mutta, nyt se onkin jo valmis! Tein kahvilan käyttöön kierrätysmateriaaleista ankoilla koristellun kerrosvadin ja arvontaa varten "lähtölaatikon"(*). Alla kuvia molemmista.

Lähtölaatikko(*) on se eteisen pöydällä oleva astia, johon on helppo jättää avaimet, korut, kolikot...kaikki se pieni tavaramäärä joka aina muuten jää lojumaan sinne tänne. 

Ankan pojat suorittavat ankka-lähtölaatikon arvonnan omilla kanavillaan. Joten kannattaa seurata Cafe Ankkaa somessa ja ottaa osaa arvontaan!

Ankka-astiat on koottu kierrätysastioista

Kerrosvati ja lähtölaatikko on koottu Turun Ekotorilta ostetuista astioista. Haluan yhä useammin pysähtyä miettimään, kuinka voisin hyödyntää vanhaa ja käytettyä. Antaa niitä ns. uusia mahdollisuuksia. Kierrätyksestä kun on tullut elämäntapa. Nämä valloittavat vanhat mukit ja lautaset on aseteltu nyt uuteen järjestykseen, liimattu tehokkaalla liimalla yhteen ja koristeeksi vielä upouudet Etolasta ostetut ankat. Kierrätykseen ja ankkoihin on yllättävän helppo tykästyä! Ja tavallaan astiat näyttävät siltä kuin olisivat aina näin olleetkin.

Huom! Kahvilassa on muuten esillä kaiken aikaa karttuva ankkapesue! Asiakkaat ovat tuoneet niitä tuliaisina kahvilan kokoelmaan! Meidän perheeltäkin on kahvilaan viime kesänä muuttanut yksi ankka.


Tämä "lähtölaatikko" on tulossa Cafe Ankan arvontaan.


Ekotori on täynnä mahdollisuuksia. Pöydiltä löytyy valtavat määrät erilaisia astioita. On helppo ideoita mitä vaan, kun materiaalia riittää.



Nämä ovat niin söpöjä! Pirtsakat ankat rivissä. Kesä hoi, täältä tullaan!


Ekotorilta löytyneissä mukeissa kiehtoi muoto ja värit. Ja tarkemmin ajateltuna, tuo sininen sattui osumaan hyvin kahvilan väreihin.


Epoksiliima sekoitetaan nopeasti valmiiksi ja muutamassa sekunnissa on liimattava osat kiinni.



Tämä kerrosvati oli lahja Ankan pojille. Kahvilassa sille löytynee sopiva käyttö.






Juhalla käsissään arvontaan menevä ankka-lähtölaatikko. Kuka sen ikinä saakaan - muista käsitellä varoen. Hellä käsinpesu tarvittaessa.


Haluaisitko sinä tämän lähtölaatikon? 
Seuraa somessa Cafe Ankkaa niin näet lisätietoja arvonnasta.



Ankkavati pääsi heti tiskille...laitetaanko siihen sokeri?


Ankan poika Aki toivottaa minut tervetulleeksi munkkikahville!