tiistai 22. marraskuuta 2016

Joulumieltä metsästämässä

Jossain kohdin kerkesi jo, etelää myöden, talvi tulla ja pakkanen paukahdella. Maa hohti valkoisena ja talvi tuntui todelliselta. Mutta kuten niin usein nykyään, niin nytkin - lumet sulivat äkisti pois. Maa on taas mustaakin mustempi ja se mukavasti orastellut joulumieli uhkaa karata.

Eteen tuli hetki, jolloin oli pakko lähteä ylläpitämään jo kerran koettua tunnelmaa. Tuttuja perinteitä noudattaen menimme porukalla aistimaan markkinatunnelmaa Raision Vanha-Vantoon. Pikkuostoksia tarttui matkaan, mutta ennen kaikkea kivoja ideoita, joista voi soveltaa omia versioita. 

Kiiltävät lahjapakettinauhat ovat vaihtuneet jo kotonakin isoihin narukeriin, kynttilöitä ei ole piilotettu lipaston laatikkoon vaan ne ovat hyvässä järjestyksessä ja näkyvällä paikalla olohuoneessa. Lasikupujakin on alkanut ilmestyä useampia.



Sammal on nyt trendikästä hyvinkin luonnonmukaisena eli neulasia ei pidä poimia pois sammaleen seasta. Tänä vuonna kokeilen myös ensimmäistä kertaa noita hyasinttimaljakoita. Katsotaan, miten projekti etenee. Kasvun ihmettä on jännittävää seurata, kun ei kaivata multaa vaan vesi riittää.


Pääsiäiseksi hankkimani muovieläimet - lampaat sopivat kyllä jouluunkin. Vanha-Vanton lampaat ovat pienin lisäkoristuksin täysin jouluun istuvat.


Vanha-Vanton markkinat kerää piharakennukseen paljon taitavia käsityöläisiä myymään tuotteitaan. Tältä löytyy niin lahjoja kuin ideoitakin. Marrasmarkkinat ovat menneet, mutta joulukuun alussa on vielä tilaisuus tulla mukaan.



Turun Nuoren Teatterin ikkunalla muovimukeista kekseliästä taidetta.

Viime viikonloppuna Turussa satoi vettä kaatamalla. Hetken kadut lainehti, mutta Turun Nuoressa Teatterissa sukellettiin jouluun Joulupukki ja noitarumpu -näytelmän myötä. Viime vuonna menestysproduktio meni sivu suun, mutta onneksi se löytyi vielä tämänkin vuoden ohjelmistosta.

Leppoisa teatterituokio kaikille yli 4-vuotiaille vie katsojan Korvatunturin ahkeriin puuhiin. Ajaton tarina Joulupukki ja noitarumpu selvittää Vekaran vaikeasti tulkittavaa lahjatoivetta. Katsomossa huomaa, miten alkaa itsekin arvailla, mitä Vekaran joululahjakuva oikeasti esittää. Reipas tunnelma pitää yleisön otteessaan ja pelottava lapinnoita pyrkii nostattamaan jännitystä...loppu on monelle ehkä tuttu, mutta eipä paljasteta liikaa. Näytelmä pyörii vielä, joten teatteriin vaan koko porukka!



Omat kannustukset ja kehut menivät tutulle tytölle - näytelmän hiirenä oli söpönen Felicia!

2 kommenttia:

  1. Sinä olet tainnut löytää fiiliksen takaikin. Mulla tekee niin tiukkaa ettei mitään määrää. Nyt viikonloppuna olisi joulumarkkinat mutta olenkin töissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se joulumieltä koettelee, kun viime yönäkin satoi vettä ja kuraa on lähimaastot täynnä. Joltain todellisuudelta pitää sulkea silmät. Eilen pohdin jo keinolumen ostoa - noo, tosin askarteluihin ;)

      Poista