lauantai 22. huhtikuuta 2017

Kaunista ja vihreää - uusia unelmia!

Kirjauutuus! Kaunista ja vihreää - Sanna Rasku


Kevään uutuus Kaunista ja vihreää -kirja, Sanna Rasku, WSOY
Ilmestynyt 11.4.2017
Vinks: Sannan hienoja töitä voit kurkata myös Kukkala-blogista.
Ja kuvassa myös pari kasvia trendien kärjestä - ilmakasvit! (joista löytyy myös oma luku kirjassa)

Tiedätkö sen tunteen, kun oikein kovasti toivot jotain? 
Ja saat sen.
Valtaisa onnen tunne tuntuu iholla ja saa lähes leijumaan. 
Toteutuvien toiveiden aika on nyt. 
Kevät. 
Lähestyvä äitienpäivä.

Tähän kevääseen toivoin erityisesti Sanna Raskun ihastuttavaa kirjaa Kaunista ja vihreää, joka antaa suloisen kihelmöivän tilaisuuden aistia kauneutta - puutarhassa, terassilla ja sisällä.

Sain kuin sainkin tuon oppaan kohti vastustamattoman kauniita asioita.
Kiitos Sanna, arpaonni on onnien sydän!
Kädessäni on nyt 160 sivua valloittavan kauniita kuvia, iloa, valoa ja tarttuvaa energiaa.

Ota haltuun hitunen kaunista ja vihreää

Sanna on Kukkala-blogissaan usein esitellyt suloisia pullotammikasvatuksen tuloksia. Kirkkaissa pulloissa ne ovatkin mitä kauneimpia minipuita.

Itse en ole tätä silti juurikaan ehtinyt kokeilla. Tai oikeastaan juuri tänään huomasin jotain, jonka olin jo unohtanut: Syksyllä työnsin kevätkaktuksen multaan tuoreita, juuri poimittuja tammenterhoja. Vasta tänään hoksasin, että yksi niistä on itänyt ja tammen alku alkaa olla n. 10 cm:n pituinen. Siis juuri oivallinen ylös kaivettavaksi, pestäväksi ja pulloon laitettavaksi. Hauska yhteensattuma!



Itse olen tottuneempi kastanjan istuttaja. Keväisin kerään maassa talvehtineita kastanjoita talteen ja istutan pienten kastanja-puiden toivossa. Kieltämättä yllättävän helppoa ja palkitsevaa. Onnistuu. Yläkuvassakin itää jo.

Korkein siemenestä istuttamani kastanja on tällä hetkellä n. 160 cm:n mittainen puu. Alakuvassa läheltä tuon puun silmu, josta aivan pian puskee ilmoille komeat lehdet.

Joskus nämä itse kasvatetut kastanjat päätyivät myös päiväkodin tädeille kauniina istutuksina symboloimaan kevätkirkossa kuultuja puun tarinoita.


Juuri nyt on aika raikastaa sisustusta pienillä, uusilla asioilla. Tätä hetkeä on niin odotettu, kun aurinkoiset aamut ja valoisat illat herättävät aistit ja antavat hurjasti lisävirtaa.

Vihreä tasapainottaa - keväänvihreä, metsänvihreä, vedenvihreä, oliivinvihreä, sammaleenvihreä...miten rakkaalla värillä onkin monta kuvaavaa nimeä. Kevät avaa vihreän eri vivahteiden ihmemaan.


Sanna listaa kirjassaan 10 suosikkiviherkasvia. Alakuvan pullojukka kuuluu niihin.

Kesällä, kun ilma on riittävän lämmin vien suurimman pullojukkani terassille aurinko- ja kesäkylpyyn. Se kestää tai ei kestä. Mutta kasvin paksu jalka ja tuuhea vihreä töyhtölehdistö tuovat ainakin näyttävyyttä. Miksi kaikki puutarhakasvit pitäisikään olla vain sinne kuuluvia. Viherkasveillakin voi ulko-olohuonetta kukkaistella.


Kaunista ja vihreää -kirjassa on omistettu luku kiinnostavalle kokedamalle. Sanna on tehnyt kokedamaa mm. kilpipiilealle. Itse ostin jotain viikkoja sitten ensimmäisen kilpipiileani, jonka juurille puskee jo pikkuruisia uusia vauvoja, joita jaan ja käytän myöhemmin. Seurailen ohjeita kirjan sivuilta.



Kasvun ihmettä seuratessa yllä pari kuvaa, joita harjoittelin joulun alla. Hyasintin narupallotuksen bongasin Kotilaiturin Katin Kööpenhamina postauksesta.


Kirjassa on kauniita kuvia mm. havupuista maljakossa. 

Yläkuvassa oma "wc-joulukuuseni" viime joululta. Minusta havupuu voisi olla maljakossa vaikka ympäri vuoden, sillä havu on kaunis aina.

Keväällä on tavoitteena synnyttää unelmakeidas keskelle kaupunkia. Vaikutelma, joka on toimiva, viihtyisä ja aurinkoinen. Jotain, jota koskettaa ja jossa on rakkaudesta tekemiseen -leima.


Kaunista ja vihreää -kirjan luku 9 neuvoo mm. itse kasvattamaan juuri sellaisia kukkia ja kasveja, joista pitää kaikkein eniten. 
Omasta pihastani löytyy koiranputkea pieni alue. En edes tiedä, mistä se sinne on tullut, mutta en ole sitä hävittänytkään. Pitäisikö? Ainakin maljakossa kukat ovat kauniita.

Keväällä suunnitellaan ja istutellaan. Ruukkuja löytyy joka puolelta. Odottavan aika on pitkä, mutta niin palkitseva, kun ruukuista kurkkaa jotain vihreää. Mitä pidemmälle kesä ehtii sitä enemmän löytyy pihasta kaunista kukkaa myös maljakkoon leikattavaksi.



Sanna on mestari luomaan upeita asetelmia ja kirjan sivuilla niitä pääsee ihastelemaan. Muutama kukka, puun oksa ja lasipulloja saa yhdessä aikaan vähällä vaivalla näyttäviä asetelmia. 

Itse keräilen kauniita pulloja, värin tai mallin mukaan, ja sujauttelen piristykseksi mitä milloinkin. Tällä kertaa virolaiseen pulloon pääsi ruusu. 

Vihreyden suosikkeihini kuuluu ehdottomasti alakuvan, Turun Piha & Puutarha -messuilta ostettu, apilalehtinen kukka. Iloisen värikäs kattila on Patinaputiikista.


Jos et hanki monia kukkaisteluun liittyviä kirjoja tänä vuonna, uskon, että tämä valinta sinun kannattaa tehdä. Kirja on ilmeeltään raikas ja helppolukuinen. Kauniit fontit - eläväinen kauno, uskottavan tolppajalkainen kirjafontti saa kaverin selkeästä kuvatekstifontista. Kirjan inspiroivat kuvat on niinikään Sannan käsialaa ja graafisen peukalonjäljen toteutukseen on painanut graafikko Suvi Pegercrantz. Kirja on kooltaan miellyttävä lukea ja selailla - sen kannet tuntuvat mukavalta käsitellä samoin kuin sisälehdet. Onnistunut kokonaisuus!

Jos äiti on vielä ilman äitienpäivälahjaa - nappaa idea tästä!
Osta ja lue KAUNISTA JA VIHREÄÄ!
Kylkeen joku sopiva kasvi kirjasta, puutarhahanskat, maljakko, ruukku, vanha lasipullo, amppeli, oksasakset, multapussi tai mikä nyt sopivalta tuntuukaan. 
Varmasti kaikkien kukkaistelevien äitien rakastama lahja!



2 kommenttia:

  1. Sitä kaunista ja vihreää odotellaan ainakin pihaan saapuvaksi! Nyt siellä on välillä rakeita, jotka aurinko hetkessä sulattaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on sama juttu. Pihatyöt aivan vaiheessa, kun ei sateessa kiinnosta. Sitä sitten unelmoidaan vaan. Ja katsellaan, miltä näyttää aurinkotuolit raekuurossa 😁

      Poista