sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Mikä tekee fillarista niin ihmeellisen?

Sunnuntai-iltana on hyvä hetki kelata, millainen oli perjantai;
- Menossa talvilomapäivä ja aurinko paistaa täydeltä terältä. Melkoisen upea lomapäivä siis. Tästä pitää ottaa kaikki irti ja tehoiluhan on helppoa. Aamupaloiksi pestiin painepesurilla miehen kanssa autotallin katto, autokatoksen katto, pihavaraston katto...poimittiin pihasta joka ainut voikukan nuppu, kukka ja siemenhötterö (...tekeeköhän kukaan muu tätä :D). Kasteltiin kaikki kukkaistutukset, uudet puut ja pensaat. Ihan niitä normeja pihastelijoiden tehtäviä, joita pitää tehdä säännöllisen säännöllisesti. Kun työlista loppui olikin aika ottaa pyörät esiin ja nauttia siitä suunnattoman hienosta vapaudentunteesta, jonka fillarointi saa aikaan. Nämä kauniit kesäpäivät on luotu pyöräilyyn.

Fillarointi = parasta vapauden tunnetta

Olen elämässäni pyöräillyt tuhansia kilometrejä, mutta vasta nyt toukokuussa kohdalleni osui ihan uusi juttu pyörään liittyen. Pyöräni oli joutunut takaisinvedonlistalle!

Näinpä lähti sitten minunkin Sladdani takaisin Ikeaan. En jäänyt odottamaan, sattuuko jotain, sillä onhan tässä vuosien varrella myös sattunut. Ja sattunut niin, että tuntui kuukausia jälkeenkin päin.

Oli aika herättää henkiin vanha city-henkinen menopeli. Ja pitihän siihen saada mukaan jokin hyvä peukalonjälki ja tuunata uuteen vetovoimaan. Ylläri ei liene, että vaihtoehdoksi tuli näin kesän alussa "kukitus". Runkoon kieputin nopsaan silkkikukkaköynnöksen. Sehän se on; aidon pihastajan leima aina matkassa. Valmiina uusiin seikkailuihin!

Pyöräily on aina ollut lähellä sydäntä. Sitä vapauden tunnetta on suorastaan vaikea kuvata, jonka pyöräily tarjoaa. Ehkä yksi upein tunne on juurikin se, ettei koskaan tarvitse ajaa jonossa ja seurata samaa ajolinjaa kuin edellä oleva ajaa. Kaikkia liikennesääntöjä noudattaen voi silti sujahdella ohi ja olla vapaa. Tuntea ilma iholla ja pysyä hereillä.


Vanha pyörä, uusi luukki. Kukkia pintaan ja vanhakin näyttää fiinimmältä.


Kuvaan mahtui vaan muutama menopeli, mutta tottahan tuo; En ole likikään ainoa fillaristi tänä päivänä :)

Lounaalle vanhaan pyörätehtaaseen - Bruukkiin

Turkuun on viime aikoina noussut ravintoloita kuin sieniä sateella. Olen kaavaillut, että käyn kesässä läpi niin monta kuin vaan ehdin. Tänään vuorossa oli vajaan vuoden auki ollut Bruukki, joka sijaitsee Tuomaansillan kupeessa, Aurajoen yläjuoksulla, vanhassa pyörätehtaassa.

Facebookista bongasin paikan ja ihastelin kuvia. Ja osuvasti upposi heti mainoslauseet; "Kuusenkerkkä sesonki nyt parhaimmillaan! Saattaa tätäkin herkkua löytyä lautaselta!"...
"Mesiangervoa luvassa villiyrtti-dinnerillä"...
Niin se vaan on, että sisustus ja mainonta käy sydämeen, jos on käydäkseen.


Tätä näkyä ei voi ohittaa. Makee!

Niin kauan kuin muistan olen ihaillut vanhoja kerrostaloja, joissa on katto korkealla ja seinät kaukana. Tässä ravintolatilassa on (lähes) toteutettu minuun yksi monivuotinen unelmani - nostettu fillari korkeuksiin. Itse olen aina haaveillut nostaa vanhan polkupyörän kattoon ja tehdä siitä kattovalaisimen. Koska haaveeni ei ehkä koskaan tule toteutumaan (normi huonekorkeuden vuoksi), olen tehnyt samansuuntaisella idealla seinälampetin. Idea on siis tavallaan saatu toteen.


Tehokas kuva, joka ei jää huomaamatta.

Itse ihastelen aina suuria kuvia seinäpinnoilla, sitä miten ne on tehty ja sitä, miltä lopputulokset näyttävät. Tätä kuvaa jäin katsomaan pidempään ja nyt selvisi sen tekotapakin. Jos olet kiinnostunut, kurkkaat tämän linkin.

Kotona on viriämässä uusia ideoita, joissa isoja seinäkuvia pitäisi tehdä juniorin ajomieltymyksistä. Kuvamateriaalia on yllin kyllin, mutta tekniikka, kuvakoko ja haluttu lopputulos hakee vielä paikkaansa, sillä ajatuksissa ei ole ihan perusratkaisu. Uusien materiaalien kalastelu tuottanee ratkaisun vielä tänä vuonna.


Ravintolan kohdalla kiinnostaa tietysti, millainen on ruoka. No, tässä ne on - meitsin lounaslautaset Bruukissa.


Lisää upeita seinäpintoja.


Eka kerta, kun tuli ostettua luomu-kolaa.


Bruukin ikkunat ovat Aurajoellepäin. Puut ovat täydessä lehdessä, joten niiden välistä ei juuri jokea kesäaikaan näe, mutta tieto riittää. Jos nyt heittäisin kiven, kuuluisi pian "molskis!".

Tämä ravintola on lähellä kaupungin keskustaa, mutta tänne kätkeytyy silti oma rauhallinen maailma.


Bruukin edustalla on ulkoterassi, jonne seurueemme siirtyi nauttimaan jälkiruuat.

Fillarit kohti Ruissaloa

Kilometrit taittuu kuin huomaamatta ja seuraavassa hetkessä oltiinkin jo Ruissalon saarella. Turun saarien välillä on mutkatonta liikkua vesibusseilla. Päivittäinen vesibussiliikenne alkoi 21. toukokuuta ja jatkuu 2. syyskuuta asti. Ja mikä parasta; kyytiin saa myös polkupyörän. Tämä on hieno kokemus paikkakuntalaisille, mutta takuuvarmasti niille, jotka tulevat kaupunkiin jostain sisämaasta.


- Vesibussi Ruissalon telakan laiturissa.

Ruissalon telakka on nähtävyys sellaisenaan, mutta myös elämää kuhiseva kehittyvä keskus. Täällä on helppo viihtyä. Muutama vuosi sitten täällä jopa tanssittiin. Se, joka diggailee merellisyyttä, voi täältä bongailla paljon kivoja juttuja sisustukseen tai pihan koristeluun.

Askeleet vievät Sergio's al Mare -pizzeriaan


Pyörät parkkiin ja suunta telakan Sergio's al Mare -pizzeriaan.


Telakalle on tehty oma nimikko-olut - tarjolla suuria juomia, pieniä määriä.


Kun oikein tähyää kauas, erottuu maisemasta Turun linna.

Täällä pizzerian terassilla voi nauttia kesästä täysin siemauksin. Täytyy vaan muistaa, ettei kaivele liikaa taskujaan, jos esim. fillarin avain tipahtaa laiturille, siitä se jatkaa matkaansa hetkessä merenpohjaan :D

Avelia on sisustajan unelma 


Telakan alueella sijaitsevan sisustusliike Avelian portaikosta voi myös ihailla telakkanäkymää ja merta. Tästä myymälästä löytyy paljon sisustuksen herkkuja.


Elämäni suurimmat hakaneulat löytyivät nyt Avelian ostoskassista.

Telakan uusi, upea Lindblom-sali on auennut!


Lindblom-sali ulkoa.

Telakalla sijaitsee upea Lindblom-sali, joka avasi ovensa 1.6.2018. Rakennus on samaan aikaan sekä moderni että vanhaan Ruissalo-henkeen sointuva. Se istuu maisemaan kuin olisi aina juuri sellaisena siellä ollut. Suuri ja muuntuva tila mahdollistaa tilaisuudet yli 800 hengelle.


Lindblom-sali sisältä. Kaunis, avara ja merellinen.


Salin ikkunat avaavat kauniin maiseman Ruissaloon. Tässä suunta Kansanpuistoon. Kaikille tanssia rakastaville tiedoksi; Ruissalon Kansanpuiston Tanssipaviljongissa alkaa kesätanssit 1. heinäkuuta!


- Tyylikästä! 
Oli hienoa päästä tutustumaan saliin heti ensimmäisenä päivänä.


Kotona päästiin istutuspuuhiin


Yksinkertaisesti kukkaruukkukin voi olla yksilö.

Mari Håkansin upeasta sisustusliikkeestä, Aveliasta löytyi ihanan rosoinen ruukku alusineen piilealle. Tämä on kaunein aikoihin löytämäni ruukku ja kuinka hyvin se sopikaan juuri tälle kasville. Hienoa, että ruukuissakin on tarjolla "yksilöitä", joissa jokainen on himpan erilainen.

Kyllä päivä pyöräillen on vaan taas ollut niin mahtava.

- Koska sinä olet viimeksi viettänyt päivän pyöräillen?

14 kommenttia:

  1. Täytyy tunnustaa, että tämän kevään ensipyöräilyni aiheutti sellaisen selkäjumin, että tarvittiin pari sairaslomapäivääkin, kun en päässyt sängystä ylös. Se vauhdin hurma ja sen myötä veto! Vaikka oli tuulitakki.
    Voi, sinä olet jo ehtinyt Jaarlilla seilata Ruissaloon. Se on kyllä ehdottomasti pian ohjelmassa - samoin Avelia:)
    Ja Bruukista on minullakin pelkkää hyvää sanottavana.
    Mukavia pyöräretkiä sinulle - kyllä minäkin tästä vielä uskaltaudun pyörän selkään ja osaan ottaa vähän rauhallisemmin seuraavalla kerralla...

    VastaaPoista
  2. Oho. Ootko nyt mahtanut ottaa vallan liian tiukan alun pyöräilylle? Se kevään eka veto tuntuu kyllä aina. Itse olen vuosia mennyt pyörällä läpi vuoden. Viime vuosina on ollut tosin talvitaukoja. Multa on uupunut talvirenkaat!

    Pyöräilyn suurin etu lienee se hyötyliikunta, jota ei voi liikaa meidän istumakulttuuriin keskittyvässä maailmassa korostaa. Minulle pyöräily edustaa voimakkaasti myös vapautta.

    Kun aika on sopiva suuntaa ihmeessä Ruissalon. Siellä on entistä enemmän ihasteltavaa.

    VastaaPoista
  3. Upeita kuvia! Tuollaiset pyöräretket on kyllä huippukivoja♥ Ihanannäköinen paikka ja herkut:) Pyöräily on hauskaa, viime kesänä viimeksi on tehty sellainen pidempi päiväretki. Ihanaa alkanutta viikkoa♥

    VastaaPoista
  4. Kiitos! Pyöräillessä saattaa kohdata monia pyöräjuttuja siellä täällä ilman suurempaa hakua. Täydellinen pyöräpäivä siis.

    Haaveilen itse pidemmästä reissusta saaristoon, mutten ole varma, onko nykyinen city-henkinen menopeli paras tarkoitukseen.

    Mukavaa viikon alkua sinulle!

    VastaaPoista
  5. Kyllä on söpö kesäpyörä, sillä kelpaa huristella.
    Kivoja kuvia oot laittanut, hauska tietää että tollanen paikkakin on olemassa.Aina saa uusia vinkkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kyllä. Kesäpyörä kauneimmillaan.

      Blogeissa on se kiva puoli, että siellä on aina esillä sellaisia paikkoja, joita ei itse tiedä olevankaan. Tai tuotteita. Paljon saa hyviä vinkkejä omaan käyttöön! Tällä kertaa satsattiin vain pyöräjuttuihin :)

      Poista
  6. Ihana postaus! Pyöräily on parasta ja Ruissalo niin ihana paikka. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tämä on tällainen sopivasti pyöräilyä ylistävä juttu. Sitä ei voi kehua liikaa...ja mikä parasta; aina upea Ruissalo tulee entistä mielenkiintoisemmaksi.

      Poista
  7. Mukava virtuaalipyörälenkki mielenkiintosissa maisemissa.
    Meillä on täällä sellanen pyörävaelluskortti, jossa on noin 30 kohdetta, joista voi hakea korttiinsa leiman. Pyöräilyn lomassa näkee kivoja paikkoja, joissa ei tuu muuten ollenkaan käytyä. Peukkuskikin on eri näkönen, kun sitä lähestyy pyörällä, eikä autolla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo vaelluskortti kuulostaakin hienolta. Se suorastaan kannustaa pyöräilemään. Ja onhan se niin, että pyöräily on ihan parasta liikuntaa. Voin vain kuvitella, mitkä on teillä maisemat. Vautsi!

      Poista
  8. Ihana kesäfillari! Minä olen vasta löytänyt pyöräilyn ihanuuden, siirryin vuosikymmenten jälkeen kotoa töihin kodin ulkopuolelle, sain työmatkan, josta olin aina haaveillut. Nyt olen muutaman vuoden pyöräillyt töihin kesät-talvet, joskus ehkä enemmän pyörää kantaen, heh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kesäpyörässä nämä kukat toimii, mutta ehkä ne syksyllä pitää poistaa tai kenties tulee "syksyköynnös" :D

      Työmatka on se ihana sauma liikkua, jota ei aina oivallakaan, kuinka myödyllistä. Ja ympärivuotisena fillaristina voin sanoa, että tuttu on tuo "kantamisenkin tunne". Viime talvet ovat menneet tosin vähälumisiksi, eikä ongelma talvipyöräilyssä ole enää sama. Liukkaus on se suurin vihollinen.

      Mukavaa fillarikesää!

      Poista
  9. Ihanan fillarin olet tuunannut . Mutta ensin siihen alku luetteloon kuulemma perus-settiin voikukan nuppimisineen ja vielä että mitä kaikki tekevät . Hoh hoijaa. Huh ja sitten vain kepeästi pyörän selkään päiväksi . Minä en ole moneen vuoteen ajanut pyörällä vaikka alla minulla olisi " mamma tuna " sen nimen olen antanut vanhalle Tunturilleni joka on yli 40 vuotta vanha. Ja näin minäkin sen tuunaisin kerrassaan hieno ja kiitos mukavasta matkasta taisin muuten istua tarakalla vaikka et sitä tainnut onnessasi huomata . Kiitos sinulle .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja heh...eipä taida kaikki nyppiä voikukkia :D Välillä en jaksa itsekään, mutta sitten iskee taas joku vimma. En tiedä, onko siitä lopulta kuinka paljon apua, mutta jospa pysyy edes hiukan leviäminen kurissa(?).

      Oi, sinullahan on ihan aarre pyöränä. Kannattaisi kaivaa esiin ja aloitella vaikka pienemmillä lenkeillä. Vaikka onhan se kiva matkata toisenkin matkassa. Vallan upeeta, jos pysyit tarakalla tässä meidän kesäpäivässä. Se oli sopivan vauhdikas. Mukavaa viikkoa! Toivotaan, että kylmyys menee menojaan yhtä nopsaan kuin tulikin.

      Poista