sunnuntai 24. tammikuuta 2021

DIY - Kirjasta "More is More" -taulu

Tämän taulun ovat nähneet jo monet tuttavani ja Oli aika -blogin instan puolella se on esittäytynyt, mutta laitetaanpa vielä tänne blogin www-sivuillekin. Vuosi 2021 ei ole kädetön mikäli taulusta jotain voi ennustella. 

Bongasin jokin aika sitten kirppikseltä aivan mahtavan "Kynnet kuin karkit" -kirjan parilla kolikolla. En ihastunut kirjaan kynsien lakkausohjeiden vuoksi. Näin vain heti ilmoilla idean, joka on nyt muuttunut todeksi. Liuta käsiä, vanhoista puutarhalehdistä leikattuja kukkien kuvia, iso musta pahvi ja Ikean kehykset löysivät toisensa. Mitä sanot?


Heti alkuun laitan kuvan valmiista teoksesta eli millainen käsistä ja kukista lopulta muodostui.


Näin ihanan värikäs ja tehokas kansi iski heti silmään kirppiksen myyntitiskillä ja samalla oli ideakin valmis. Tätä ei vaan voinut jättää hyllyyn.


Tässä näytille pari aukeamaa, millaisia kuvia kirjassa oli. Kynnet kuin karkit on todellakin osuva kirjan nimi.



Leikkasin ja leikkasin. Lopulta liuta käsiä oli valmiina. Levitin kirjasta leikattuja käsiä ja puutarhalehdistä leikattuja kukkia valkoiselle pöytäpinnalle. "More is More" -fiilis vilisteli kivasti silmissä ja pohdittavaksi jäi, olisiko taulun pohja valkoinen vai musta...vai kenties joku muu.


...ja pienen pohdinnan jälkeen päädyin mustaan pohjaan ja valkoisiin kehyksiin. Tästä tuli sellainen normaalin julisteen kokoinen eli 50x70 cm.


En ehtinyt paljon ihmetellä, mitä seuraavaksi. Kun silmät oppivat löytämään tietyn tyyppisiä kirjoja niin seuraavaksi osuikin haaviin kenkäkirja. Käsitaulusta tuli omaan makuun sopiva...olisiko kenties tilaa kenkätaulullekin? 

Vau! Yläkuvan punertavan kengän muovikorkoon on kätketty pieni Eiffel-torni. Yllättäin 501-sivuisen kenkäkirjan tarinat ovat niin kiehtovia, etten olekaan aivan varma pystyykö opusta silppuamaan. Chanel-kärki. Jackie Kennedyn avokkaat. Marilynin stilettikengät. Keskiajalla 60 cm korkeat puupohjat, 1960-70 -luvuilla korokepohjat ja niiden renessanssi 90-luvulla. Nahan tuoksu. Päällisessä tylliä, vuorikristallia, lasia, höyheniä. Yli tuhat loistavaa värikuvaa ja lukemattomia mielenkiintoisia asioita kengistä ja suunnittelijoista. Vaikea tätä on käydä saksimaan. 


Musta kenkä: Perugian vuohikkaasta valmistetun kalalammikko-avokkaan koristeena on "suomuja". Se on kunnianosoitus Georges Braquelle, ranskalaiselle kubistiselle taiteilijalle.
Kasvikenkä: "Kasvitieteellistä muotia" on nimeltään tämä nopeasti lakastuva tulos, jossa tanskalainen asetelmien valokuvaaja Heilmann muutti vihannekset ja kukat mielikuvituskengiksi. Tämän sipulikärkisen avokkaan tekemiseen käytettiin purjon kaikki osat.

Mitä olet mieltä kaipaako käsitaulu kengistä seuraa?

maanantai 18. tammikuuta 2021

Tahdoin kruunun. Sain kruunun.

Joululomalla on usein aikaa suunnitella kaikkea uutta ja pähkiä mitä seuraavaksi ottaisi työn alle. Lomalla sainkin sitten päähäni, että seuraava ideani kaipaisi kruunua! 

Lähdin heti etsimään näyttävää kruunua eri paikoista, muttei kruunujahti osoittautunutkaan ihan helpoksi. Kun olin jo miltei luopumassa löysin kirppikseltä etsimäni. Nyt se idea on sitten toteutettu - jälleen löytyy valikoimista uusi alusta erilaisille asetelmille. Koska joulu meni jo, nyt viipyillään hieman sen suuntaisissa asetelmissa, mutta katseet suunnataan jo seuraavaan juhlahetkeen ja koristeluihin.

Löysin yllättäin kirppikseltä juuri sellaisen kruunun, jota havittelin. Aiemmalla omistajalla kruunu oli ollut jo monessa käytössä. Se oli hankittu ajatuksella "etten luovu tästä koskaan". Minun onneni, että omistaja tuli toisiin ajatuksiin. Kruunu oli alkujaan maalaisromanttisen valkoinen. Minä pyyhkäsin sen yli ensin mattaisella hopealla sävyllä ja lopuksi kevyt suihkaus antiikkikultaa sinne tänne, jotta tulee mahdollisimman elävä pinta. Kruunussa ei alkujaan ollut korkeaa reunaa, joten korotin sitä leikkaamalla elämää nähneestä messinkilevystä liuskan. Näin kruunusta muodostui alusineen parempi erilaisten asetelmien rakenteluun. 

Uuteen asetelmapohjaan tullee seuraavaksi sipulikukkia, mutta alkuasetelma lähti nyt jäkälällä, pienellä valosarjalla ja Schleich-muovieläimillä. 

Tällainen kruunupohjasta syntyi pienellä tuunauksella.

Tällainen se oli alkujaan.

Pajalla odottamassa uutta maalia pintaan. Tällä hetkellä erilaiset metallivärit sekoitettuna ovat suosikkilistan kärjessä.


Muovieläimet sopivat asetelmiin kaikkina vuodenaikoina. Nämä ehkä tuovat juuri sopivasti talvisen tunnelman ilman luntakin.


Valosarjan vihreä johto ei ole kaunein mahdollinen kun pohjana on jäkälää, mutta valo on aina valo.


Korotettu kruunun alareuna mahdollistaa esim. sipulikukkaruukkujen kätkemisen.

Tykkään tästä todella paljon ja uskon, että ostan seuraavankin kruunun joka jostain vastaan tulee...

- Tietääkö joku vinkata verkkokauppoja, missä kruunuja myydään?

maanantai 4. tammikuuta 2021

DIY - Mitä voi tehdä joulun roskista?!

Muistatko, kuinka jo vuosia sitten koteihin päätyi juomalaseiksi kierrätettyjä laseja, kun Jalostajan sinappilasit jatkoivat juomalaseina? Tuolloin ei kierrätys ollut vielä ns. tunnettua ja tuskin kukaan mietti kierrätystä vielä silloin kuten nyt. Sinappilaseista vaan juotiin maidot ja mehut. On vaikea arvioida, mikä voisi saada noiden kuuluisien sinappilasien asemaa tästä päivästä tulevaisuudessa kun tavaraa pursuaa kaikkialla, mutta kierrätettävää siis ainakin riittää.

Joulu ja vuodenvaihde on eletty ja on aika aloittaa kokonaan puhtaalta pöydältä uusi vuosi. Vai säilyykö jokin vanha vuoteen 2021? 

- Kyllä. Niistä muutama esillä tässä postauksessa.

Koronavuonna sitä mieluusti astuu eteenpäin uusien asioiden pariin suurin harppauksin. Kun hylkää vanhan on uusi aina lupaavammin edessä. Ehkä jopa joulu tulee monissa kodeissa riisuttua juhla-asustaan aiemmin kuin edellisinä vuosina. Ainakin roskisten vierillä nököttävät joulukuuset kertovat, että kiireisimmät ovat halunneet päättää jouluajan. No, joka tapauksessa juhlaa on vietetty tavalla jos toisella ja sitä roskaa muodostuu väkisin. Ehkä siis kannattaa muistaa kierrätys silloinkin kun täydellinen siivousinto pukkaa päälle. Minä hyödynsin vanhat kynttilälasit, joulukalenterit, lehdet, mainokset ja jopa hedelmien kuoria. Lopputuloksista voi olla montaa mieltä, mutta jonkinmoista kierrätystä tämä on.

Kynttilälaseista juomalaseja ja matkamuistopullosta joulumännynjalka

En ole juurikaan koskaan syttynyt ajatukselle, että kynttilälaseista tulisi juomalaseja, mutta tällä kertaa ajattelin kokeilla sitä tosissaan. Loppuun palaneet kynttilät jättivät jälkeensä niin kauniita värillisiä laseja, etten tohtinutkaan heittää roskia lasinkeräykseen. Tulikuuman veden ja pesuaineen avulla niistä huuhtoutui täydellisiä juomalaseja. Lasien väreissä ja muodoissa hehkui suloinen retrohenki ja yllätyin kuinka passeleita ne käytössä olivat. 

Brasiliasta aikanaan tuotu pullo puolestaan sopi tyhjänä mainiosti joulumännyn jalan tehtävään. Se on rottinkikuorineen jopa hitusen muodikas. Ainakin riittävän tukeva ja kaunis.


Mänty ja rottinkipullo on kevyt ja kaunis yhdistelmä. Jo yksi havunoksa on näyttävä. Mutta eikö ole kaunis myös tämä kynttilästä jäänyt lasi?


Laseissa on piukasti kynttiläjäämiä ja erilaista teippiä, joten kyllä siinä tovi menee jotta puhdasta lopputulosta syntyy.


Lasit käyvät hyvin arkikäyttöön, mutta näissä juurtuu myös kasvit tai loistaa tuikkukynttilät miten vaan.


Kun joulumännystä poistaa koristeet se voi jatkaa vielä hyvin pitkään kauniina talvikasvina.

Hedelmän kauniit kuoret, jouluiset kirjat ja lehdet sun muut piristävät tulitikkuaskeja

Joulun jälkeen jää pyörimään paljon paperiroskaa, naruja ja kaikkea pikkuaskarteluun sopivaa materiaalia. Moni karsii tavarapaljouttaan ja kirppiksille päätyy esineitä ja tavaroita, joista esim. vanhat kirjat voi poimia tähän tulitikkuaskien tuunaukseen pikkurahalla.

Usein joulunpyhinä askartelen jotain seuraavaan jouluun ja niin tein nytkin. Joulun perinteiset kyläilyt kuivuivat koronan vuoksi kasaan ja kotoilun merkeissä hyödynsin jopa klementiinien kuoria tekemällä pikkuruisia kuvioita piparimuoteilla. Lopputuloksena tehtailin laatikollisia söpöjä tikkuaskeja valmiina jollekin joskus - pikkuviemisenä, jonka kylkeen on helppo ostaa jotain kulloinkin tarpeellista.



Klementiinin kuorista syntyi piparimuoteilla kauniita muotoja, jotka jätin kuivumaan ja kutistumaan. väri muuten säilyy yllättävän hyvin ja koska kuori pyrkii kipristelemään sitä kannattaa pitää vaikka kevyen painon alla.


Kirppiskirjasta löytyi hyvää paperia ja kauniita kuvia tulitikkuaskien askarteluun.


Klementiinisydämiä ja erilaisia joulunauhoja. Aika helpolla syntyy jouluisia kokonaisuuksia ensi jouluun. Tämä on vähän sellaista jouluttajan hommaa, jolla yritin ylläpitää sitä tuttua, vanhaa ja ihanaa joulumieltä, joka välillä pyrki karkailemaan muihin aatoksiin.


Nämä sopivat hyvin vaikka kruunukynttilöiden seuraksi pakettiin ja askartelu sinänsä on helppoa ajanvietettä myös yhdessä lasten kanssa. Leikkaamista, asettelua ja liimaamista - jokainen aski on hitusen erilainen.


Kauniit joulukalenterit voi hyödyntää askarteluissa

Kauan sitten joulukalenterit olivat ns. kuvakalentereita, mutta nykyään ne ovat vuosi vuodelta entistä muhkeimpia, suurempia ja sisältävät vaikka mitä yllätyksiä. Usein mietin joulun jälkeen kuinka kauniit kuoret niistä jäljelle jää, kun kaikki luukut on avattu. Tänä vuonna säästin parhaita kohtia, hyvää pahvia ja tein joulukortteja ensi jouluun.



Joulukalentereista leikattuja värikkäitä pahvipaloja valmiina askarteluun.


Tällaisia niistä sitten tuli. Helppo kuusimalli täytti korttipohjat ja lisää täydentäviä osia lehdistä, mainoksista jne.

Oikein hyvää ja ilon täyttämää uutta vuotta 2021!

Muistahan kierrätys!

- Oletko sinä hyödyntänyt jouluroskia jotenkin?