maanantai 22. helmikuuta 2021

Koronataide jatkuu

Kun viime huhtikuussa yritin löytää sisäisen taiteilijani, en vielä tuolloin olisi uskonut, että samoissa tunnelmissa teen vastaavaa, uutta taulua liki vuoden päästä. Korona-aika on ollut täynnä kaikenlaista tekemistä, jota ei ehkä normaaliolosuhteissa olisi tullut tehtyä. Odottelen innolla aikaa, jolloin voi taas liikkua vapaasti sinne tänne ja odotellessa taidan täyttää joko seiniä tai sitten vaan varaston taulupinoa. Ehkä pidän joskus kirpparin, jossa myyn kaikki ne tuotokset, joita on kertynyt. Ostaisikohan näitä joku?

Näistä syntyneistä tauluista ei ole vaikea päätellä, että tekijän sydän sykkii kukka-teemalle - jollei päästä kasvattamaan pieniä ihmeitä ulkona niin sitten herätellään kukoistukset eloon näin. Kun takana on kohta yksi elämän raskaimmista vuosista niin takuulla vaikutun, kun ensimmäiset sipulikukat puskevat esiin. Se on aina uuden alun merkki.

Vähän sitä sun tätä

Edellinen postaukseni sisälsi suurella tunteenpalolla toteutetun jääpalalyhdyn - Jäädytin vesivärivettä mukeissa innolla kuin pikkulapsi, syntyi hyviä rakennuspalikoita ja lopulta sain kasaan mitä värikkäimmän lyhdyn. Viime päivien sateet kuitenkin sulattivat teoksen kumoon ja se oli merkki, että jälleen oli aika tarttua johonkin uuteen ideaan. Vanhoja menee ja uusia tulee. Näin se on.

Olen ollut onnekas, kun olen saanut itselleni sukulaisten ja tuttavien valtavat lehtipinot, joista on ollut ihana poimia hyödyllistä tietoa, hyviä vinkkejä ja lopuksi mitä kauneimmat kuvat. Kuvia onkin kertynyt jo niin paljon, että jotain niille oli pakko ryhtyä tekemään. Lehtiroskiksen tyhjentäjäkään ei tullut tekemään hommiaan, joten lisää lehtiä ei enää voinut hamstrailla ja roskiin viedä. Aikalisän paikka.

Tälläkin kertaa maalauspohja sai pohjavärin akryyliväreillä ja kaikki maalaukselliset osat tuli tehtyä eri hiekan sävyin, jotta värikkäät kuvat saavat suurimman huomion. "Hiukset" syntyivät kymmenistä eri kuvista, joita sommittelin ristiin rastiin ja ääriviivoja vahvistelin kahdella tussilla erottuviksi. 

Seuraavaksi pitäisi askarrella kortteja, jotta kaikki kuvat saadaan käyttöön.


Ensimmäiseksi lähikuvaa sommittelusta.


Kotoa löytyi monta kokoa, mistä valita. Tällä kertaa työstöön valikoitui 40 x 50 cm -kokoinen pohja.


Kuvista piti valikoida sopivimmat.


Pohjavärit on maalattu hillitysti kuin maitokahvin lämpimät sävyt.


Kuvat on valittu, liimattu pohjaan ja rajattu kahdella eri tussilla.


Tämä on nyt sitten periaatteessa valmis. Aina tässä kohdassa mietin, tuliko sellainen kuin piti? Pidänkö lopputuloksesta? Hmmm...Palkitsevaa oli kuitenkin se, että perheen kriittinen juniori antoi työlle arvosanan 9. Pitää siis olla tyytyväinen.

24 kommenttia:

  1. Todela huippu-taidetta!
    arvosanaksi 10: se rävähti Pohjoispohjanmaalta:)
    Tykkään hulluna just tuoollaista erillaista,,yes!!!👍
    Mukavia touhuja!,helmikuun viimeiselle viikolle 🤗🧡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ❤️❤️❤️ voi kiitos Liisa!
      Tuo on usein tavoite - 10 😊
      Aina ei ihan yllä omiin vaatimuksiin, mutta joskus kyllä.

      Mukavaista helmikuuta sinne teidän suuntaan 👍

      Poista
  2. Hieno ja ajatuksella tehty työ. Joka katsantokerralla näkyy uusia jännittäiä yksityiskohtia. Ihan huipputuotos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ❤️
      Kyllä siinä hieman oli ajatuksena, että joka kerta katsoessa löytyy uusi pieni yksityiskohta hiuksista. Yllättävän monta kymmentä kuvaa upposi kokonaisuuteen.

      Poista
  3. Heissan🤗. Tulin sinulle vastavierailulle. Kiitos paljon nalle kirjoituksesta. Oih! Ihanaa mitä kaikkea sinulla on täällä,olet luova taiteilija🌺🥰. Tämäkin työ voi miten upeat yksityiskohdat,nallenkin löysin🐻.Oikein jäin kuvaa katsomaan mitä kaikkea löydänkään.
    Iloa päivääsi ja luovaa viikkoa sinulle😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos 😍
      - Nallet ovat todella sydäntä lähellä ja totta, taulustakin löytyy nalle! Kotona niitä kätkeytyy sinne tänne. Näkyvillä ja piilotettuna. Ulkona niitä on puissa ja sisällä ties missä.

      Lämmin kiitos sanoista 'luova taiteilija'. Luovuus, jos mikä on alati tavoittelemisen arvoista ❤️❤️❤️

      Poista
  4. Kyllä Juniori tietää! Minä olen uuri lähdössä taulupohjien hakuun. Jotain siis täälläkin päässä tulossa - joskus kohtapuoliin, ehkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mahtavaa! Taulupohjat ovat aina lupaus uudesta. 👍 Hienoa! Luovaa viikkoa ja hyviä hetkiä taiteen parissa! 😍

      ...hmmm...Minullakin olisi vielä muutama pohja...pitäisikö?

      Poista
  5. Minusta upea tuotos. Näistä samanlaisista "päistä" voisi tehdä esimerkiksi kolmen ryhmän. Yhdessä päässä voisi olla vaikka vihanneksia ja yhdessä vaikka eri maiden eksoottisia juttuja. Nämä voisivat olla niinsanottuja haavetauluja. Kiitos sinulle esittelystä olet luova ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Tämä voisi hyvinkin olla sarjan I. taulu. Mielikuvituksella saa keksittyä "hiusaiheet" ja lehdet tarjoavat hyvää matskua. Maalatakin ne voisi, mutta tämä lehtikuvajuttu on jotenkin jännempi.

      Kiitos kauniista sanoistasi ❤️

      Poista
  6. Juniori on osaava taiteentuntija.
    Kaunis taideteos myös minun mielestäni.
    Sääli edellistä työtäsi, kun kehtaa ruveta sulamaan.
    Oman toisen jäälyhtyni lakaisin luudalla halki. Edelleen uusien teko onnistuisi, sillä pakkasia on yhä -15, öisin kylmempääkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu..kotikriitikko on kova. Ei ne juttuni helposti läpi mene. Hyvä, että joskus sentään 😉

      Meillä taitaa jäälyhtyjen aika olla ohi. Saapi nähdä. Liukasta on niin, että huimaa 🤪 Teillä on hieno kunnon talvi. Vau!

      Poista
  7. Wau 👍 kollaasitaiteen ystävänä voin sanoa että upea on 😊
    Käytän itsekkin mm. lehdistä leikattuja kuvia ja paljon. Miten paljon meneekään hukkaan ihania kuvia yms.

    Mukavaa päivää ja voi hyvin 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kollaasit taitaa olla munkin juttu. Kun tarkkaan mietin, ne olivat jo lapsena / teininä. Silloin päällystin koko seinää sekalaisilla kuvilla. Kun en tykännyt sinitarrojen läiskistä oli seinällä joku jättipohja, jolle kuvat liimattiin.

      Ja niin totta. Lehtien mukana menee liikaa kauniita kuvia roskiin. Hienoa työtään ovat tehneet mallit, stailistit, somistajat, lavastajat, graafikot, kuvaajat ja monet muut. Minä haluan jatkaa kuvien elämää vielä omissa töissä. Se on oodi tuolle kaikelle hienolle työlle.

      Poista
  8. Keksit aika yksinkertaisista asioista taidetta, just tänä aikana tuo taulu tuo iloa värikkyydellään, odotan kun saat kortit tänne nähtäväksi seuraavana.
    Itseäni on laiskottanut jonkun aikaa, tekisi mieli askarrella, mutta siihen se on jäänyt, päivät on olleet nyt pitkiä kun ei ole "voinut" muka nyt käydä kaupungissakaan shoppailemassa n.vuoteen, no askartelinhan toisen taulun kiiltokuvistani, se on ainut joulukorttien lisäksi.
    kiitos vain ideoista, jotka tallentuu mieleen.
    Hiihtämään on nyt onneksi päässyt, paitsi vesisade ei hyvä, odotan hankiisia, jolloin lumi kestää suksien alla.
    Kevään odotuksia !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo!
      Parasta kaikessa onkin ehkä juuri se, että keksii asioita "miltei tyhjästä, edullisesta, yksinkertaisesta, kierrättämällä jne."

      Kiiltokuvat ovat niin suloisia muistoja. Niillä on omat tarinansa ja monet osaavat nimetä, mitkä olivat aikanaan ykkössuosikit.

      Vettä on ropsinut ja se pilaa hyvän talvifiiliksen. Liukkaus ei lämmitä yhtään, paitsi luistelukentällä. Kärvistellään nyt ja katsotaan, joskos kevät jo alkaa?!

      Poista
  9. Mainitsit tuolla blogissani että sulla on kliivioita paljon, ja tekevät kohta kukkaa, miten olet hoitanut niitä, ? kun mulla on yksi kliivia eikä ole yli 15 vuoteen tehnyt yhtään kukkaa, en siis tiedä kukkiiko se ollenkaan,?
    (kuva kliiviasta blogissani) jos kaikki kliiviat ei kuki, lannotteita en ole koskaan kasveihin käyttänyt, jos kliivia ei kuki lannotteen puutteesta, mitä lannotetta olet käyttänyt.?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kliiviat kasvavat kuistilla. Talvella lämpötila on n. 15 asteessa ja lämpimillä ajoilla se on äkkiä ulkoilman mukaan. En lannoita niitä koskaan. Kastelen vain kerran viikossa. Multia en usein vaihda (kerran oston jälkeen?!) Ja hyvin voivat puskien joka vuosi kukkaa oikein urakalla. Ei sen kummempaa taikaa. Oisko siis suurin juju tuo lämpötila?

      Poista
  10. Varasin sinulle sen Skinnyn. Laitan sulle huomenna keskiviikkona sähköpostia ja kerron kuinka homma toimii.

    VastaaPoista
  11. Varmasti taiteellesi löytyisi ostajia!

    VastaaPoista