tiistai 20. huhtikuuta 2021

Jouluttaja löysi mistelin!

Ulkona sitä kävelee usein katsellen silmien korkeuden näkymiä tai kenties maahan, edessä olevaa tietä, rappusia tms. Harvemmin tulee katseltua taivaalle tai puiden korkeuksiin. Juuri nyt on kuitenkin oikea hetki tähyillä ylös, erityisesti puita. Niissä ei vielä ole lehtiä, jolloin tarkkasilmäisenä ja onnekkaana saattaa löytää mistelin! Niin bongasin minäkin ja muuten elämäni ihka ensimmäiset.

Aurinko paistaa päivä päivältä kesäisemmin ja joulu on kaukana. Sipulikukat pökkäävät kilpaa maasta, mutta juuri nyt on hyvä syy pohtia hitusen myös joulun kasveja kun loistava tilaisuus siihen tuli. 

Mistelin lumoissa

Usein olen pohtinut, mikä se mistelin taika oikein on. Olen kyllä lukenut Asterixia, jossa tietäjä Akvativix leikkaa kultaisella sirpillään misteliä tammesta taikajuomaa varten ja suutelut mistelin alla olen osannut liittää kasviin. Sen tarkemmin en kuitenkaan ajatellut, että gallialainen sarjakuvahahmo Akvativix on druidi, pappisluokan jäsen ja tuo englantilainen jouluperinne, mistelin alla suutelu, on juurikin druideilta lähtöisin. 

Mistelissä on selvää taikaa. Se tuo hyvää onnea. Mielikuvissa se kasvaa jossain kaukana, mutta viime vuodet ovat valaisseet ja tuoneet esille monta mistelilöytöä myös Suomesta. Tähän aikaan keväästä ne parhaiten osuvatkin silmiin ja herättävät ihastusta kohdalle osuessaan. 

Turun yliopistolla on tutkimushanke, jossa kerätään mistelihavaintoja ja varmuudeksi ilmoitin myös omani, vaikka se jo saattoikin olla kirjattu. Ja olihan se. Turun Sanomillekin vinkkasin misteliaiheesta. Biologi Jouni Issakaiselta sain vielä pari muuta mistelivinkkiä. Hauskaa on jouluna oven yllä riippuvia kasveja katsella ihan luonnossa.

Mistä mistelit tulevat? 

Misteli olisi kiva löytää omistakin pihapuista, mutta kotipuutarhoihin ne eivät luultavasti ole juurikaan eksyneet. Puoliloinen kasvi leviää lintujen mukana. Linnut syövät marjoja, levittävät siemeniä kakkojensa mukana, jolloin mistelin siemenet tarttuvat puuhun, lähelle runkoa nuorille oksille, jotta saavat imujuurensa läpi ja pystyvät ottamaan isäntäkasviltaan ravinteita ja vettä. Se löytää uuden kasvupaikkansa poppelista, lehmuksesta, vaahterasta, pihlajasta ja jopa omenapuusta.

Misteli on hidaskasvuinen ja aluksi jopa vaikea havaita, mutta viihtyessään se saattaa kasvaa halkaisijaltaan jopa metrin kokoiseksi.

Kun mistelin huomaa, sitä jää todellakin ihmettelemään kuin haikaroita konsanaan. Siinä on harvinaisen näkymän tuntu, vaikka maailman erilaisten muutosten myötä misteliä saattaa tulevaisuudessa löytää yhä useammin. 

Omat löydökseni olivat poppelissa ja omenapuissa, joiden kasvua jäänkin uteliaana seuraamaan.

- Oletko sinä nähnyt misteliä Suomessa?


Vielä huhtikuussa misteli on helppo erottaa.



Misteliä kahdessa omenapuussa.

18 kommenttia:

  1. Minulla on selkeästi ollut aukko sivistyksessä. Nyt se korjaantui :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Misteli on (vielä) tutumpi kukkakauppojen myyntiartikkelina kuin ulkona puissa, mutta luultavasti muutamien vuosien päästä näky on tuttu yhä useammalle. Itsekin olen pääosin jouluisin ostanut sen kotia koristamaan. Nyt bongasin luonnosta.

      Poista
  2. Juku oikeesti luinkin netistä mistelin isäntäpuuna toimìi omenapuu.🤔 Enpä ole ennen kuullukkaan tälläistä. Jaahas puutarhaan tutkimaan omppupuut😂..mutta tällä leveyspiirillä ei kyllä varmasti näy.
    Aina kiitos oppii uutta🥰🌱
    Iloa viikkoosi ja mukavia kevät puuhia😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei nämä mistelit Suomessa ihan hirmuisen vanha löytö ole, mutta on niitä jo jonkin aikaa ollut. Ensimmäisistä havainnoista julkisuuteen nostettujen juttujen jälkeen on bongauksia kasvista alkanut tosin tulla jo siellä täällä. Mietinkin, milloin tämä on jo täydellisen "tuttu juttu" maassamme. Saattaisipa joku haluta ihan kotipuutarhoihinkin tätä. Tosin itse ei siinä puuhassa onnistu. Toivomaan vaan, että linnut toimivat onnettarina.

      Poista
  3. Olen nähnyt uutisen misteleistä. Olisiko havainto ollut juuri Turun seudulla? Ilmaston lämpeneminen ilmeisesti auttaa mistelien siirtymistä Suomeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turun seudulla on useita havaintoja mistelistä. Se tosin leviää kaiken aikaa ja syitä on varmasti monia. Ehkä pian sitä havaitaan jo laajemmallakin.

      Poista
  4. Minulla oli mistelin mentävä aukko sivistyksessä. En ole ikinä edes miettinyt,että missä ja miten misteli kasvaa. Vaikka nyt tietenkin aloin muistelemaan, että Asterixissa Aquavitix keräsi misteliä aina jostakin isosta puusta :)

    Täytyypäs pitää silmät auki, josko joskus bongaisin misteliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asterix on opettanut meitä lukijoita monella tapaa. Sieltä se löytyy mistelin mysteeriset taikavoimatkin. Aina odotin, että Obelix pääsee jossain kohtaa hörppäämään kauhasta 😃

      Misteli on takuulla tullut Suomeen jäädäkseen vaikka vielä onkin monelle vieraampi. Kun muutama vuosi hurahtaa kasvi on levinnyt varmasti enemmän. Pidähän silmät auki 👍 Koskaan ei tiedä, mitä katse löytää.

      Poista
  5. Kukka-asetelmissa vain olen nähnyt misteliä. Olisinpa tiennyt tällaisesta mistelin leviämisestä ja kasvamisesta jo muutama kymmenen vuotta sitten, kun asuin Lounais-Suomessa. Omassa pihassa kasvoi vaahteroita, tammi, poppeli, pari saarnia ja monta vanhaa omenapuuta.
    Tämän hetkisessä pihassa vain pari mäntyä, kelo ja pystyyn kuivat kuusi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa kuule olla niin, ettei tämä ilmiö ole vielä silloin rantautunut Suomeen kun olet etelämpänä asunut. Liekö jotain reilusti vajaat 10 vuotta kun ensimmäisiä havaintoja kasvista on tullut. En tiedä tarkkaan. Ilmastonmuutoksen myötä tosin kasvuolosuhteet ovat taatusti suotuisammat.

      Niin paljon on uutta ihmeteltävää aina. Tämän 'mistelin matkaa' seuraan kyllä uteliaana ja mieluusti. Perheemme jouluun se on jo ujuttautunut.

      Poista
  6. Onko mitään tietoa, luokiteltaisko tuo haittalajiksi? Saako se rauhassa levitä vai pitääkö alkaa hävittämään niinkuin montaa muuta tulokasta.
    Kaunis ja kiva se on, ei mulla mitään misteliä vastaan ole. Mä kuljen useinkin yläilmoja katsellen, kaupungissa, Turussakin, on paljon kauniita rakennusten kuviointeja ja muotoja siellä katutason yläpuolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei misteliä kai ole luokiteltu haitalliseksi. Se ei kasva ja leviä nopeasti vaan erittäinkin hitaasti. Ei siis valloita puita todellakaan hetkessä. Haittavaikutuksista ei ole kai mitään selviä näyttöjä. Tulevaisuus näyttänee joskos ajatukset mistelistä muuttuvat. Kun vertaa vaikka esim. lupiiniin niin se leviää nopeasti ja valtaa itselleen mieluusti reilusti alaa. Kasvien maailmaa on mukava seurailla ja aina oppii uutta.

      Poista
    2. En ole nähnyt kasvavan Suomessa. Marttamatkalla Strasbourgiin näimme todella paljon ja se kiinnitti huomiomme. Sirpa Pietikäinen kertoi, mistä on kyse. Toreilla oli mistelinoksia myynnissä kimppuina.

      Poista
    3. Etelämpänä tätä misteliä onkin enemmän, mutta varmasti tulevaisuudessa myös Suomessa.

      The Joulukalenterissakin jo aikanaan Satasen Kerttu huusi aina Ollille:
      - "Ollii, olen mistelinoksan alla" 😉 Jouluun se on misteli vahvasti on liittynyt eikä ns. minulle lainkaan tuttu näky keväisin lehdettömissä puissa. Mutta nyt.

      Poista
  7. Olipa kiinnostava postaus. Aivan uutta tietoa minulle. Kiitos. Nyt joutuu lenkillä lintujen sijaan tiirailemaan puita misteliä etsien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Misteli on monille tutumpi kukkakaupan valikoimista kuin luonnosta. Niin minullekin. Vasta nyt bongasin ekat ihan luonnossa. Ja kun ensimmäiset on nähnyt niin tietää paremmin miltä ne näyttävät ja osaa poimia uusia löytöjä.

      Poista
  8. iik!!
    ihan oikeita misteleitä!
    Täällä järjestän askartelukansiota,tulit mieleeni;))
    Mukavia huhtikuun keväisiä päiviä,
    täältä ,lumen keskeltä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva, että askartelukansioiden kohdalla minä tulen mieleen 👍 aivan mahtavaa 😊

      Juu...ja terkkuja täältäkin, tänään aamulla, niin lumista maisemista!

      Poista