Kun etsii niin löytää ja välillä löytää vaikkei ihan etsikään. Näin kävi minulle viime kesänä. Olen perinteisesti ostanut kesäpelagonit milloin mistäkin. Puutarhamessuilla olen tehnyt monesti tuttavuutta erilaisten pelargonien kanssa, mutta pääosin perinteisiä lajikkeita on kotiin kulkeutunut. Yllättäin silmiini osui jostain nimi "Pelargonitaivas". Voiko sellaista siis oikeasti olla? Paikkaa, joka keskittyisi pitkälti vain pelargoneihin. Kyllä. Tämä taivas on Turun kupeessa, Liedossa. Olin iloinen löytäessäni juuri tämän puutarhan. Ehkä se on uusi tuttavuus vielä sinullekin.
Olen hurahtanut kasvien kasvatukseen hedelmien siemenistä, mutta pelargonit ostan mieluusti valmiina upeina kukkina muiden kasvattamina. Värillä on merkitystä. Kukilla on merkitystä. Helppohoitoisuudella on merkitystä. Kuistin ikkunoista valo tulvii sisään ja kliiviat alkavat puskea kukkavartta. Se on kuin taianomainen merkki "on aika kääntää katseet kesään".
Mitä odotan tulevan kesän pihakasveilta, en vielä tiedä. Alla kuvasarjaa viime kesän kukkijoista. Monet niistä nukkuvat autotallin kätköissä talviunta ja katsotaan, kuinka ne nukkujat selviävät uuteen kauteen. Osan olen luultavasti saanut pysymään hengissä tai paremminkin se on ollut talon miesväen hommia. Osa ehkä selviää, osa ei. Uusia löytöjä lähdetään bongailemaan taas toukokuussa Pelargonitaivaasta. Se mummon perinteinen punainen saa aina sydämen sykkimään perinteisiä arvoja, mutta ihastuttavia uusia tuttavuuksia on aina tarjolla yllin kyllin. Pelargoni on näyttänyt olevan hyvä ja kestävä olkoon kesä sitten kuuma tai sateinen ja Pelargonitaivaassa oli kiva huomata, kuinka laaja valikoima voi olla.
